Ilkka ihmettelee SDP:n sisäistä tilaa historiallisen huonosti menneiden eduskunta- ja presidentinvaalien jälkeen.
Pääkirjoituksessaan Ilkka pohtii, että keskellä euromaiden velkakriisiä hallitusvastuu ja puoluejohtajan valtiovarainministerin salkku on asema, joka muiden maiden kokemusten mukaan on varma tuho puolueen suosiolle.
"Kyselyt kertovat ykkösellä alkavasta kannatuksesta", lehti kirjoittaa.
"Kaiken tämän jälkeen puoluejohtaja Urpilaiseen ollaan tyytyväisiä, eikä ilmassa ole enää samanlaista suuren kriisin tuntua kuin vielä alkuvuonna".
"Vaikka uudesta puoluesihteeristä ja varapuheenjohtajien vaihtamisesta äänestetään, puolueen sisäiset paineet näyttävät yllättävän pieniltä. Se on aikamoinen saavutus", lehti summaa.
Miten käy sinivalkoisten siipien?
Lehdet arvioivat myös Finnairin tulevaisuutta. Yhtiö ilmoitti tiistaina siirtävänsä kolmasosan Euroopan-lennoistaan yhteistyökumppani Flybelle.
Ilta-Sanomat pohtii paljon mainostetun sinivalkoisuuden astetta jatkossa, jos se rajoittuu toisenvärisistä lennoista sopimiseen ja lippujen myyntiin.
Lehden mukaan sinivalkoisten siipien omakehu sai aikoinaan elinvoimaa uskosta, että halpalentoyhtiöiden suosio on ohimenevä juttu.
Uskomuksen osoittauduttua vääräksi lehden mukaan Finnair löysi ikivanhan strategisen neuvon, joka kehottaa liittoutumaan vastustajan kanssa, ellei tätä voi voittaa.
Finnairin ja henkilöstöryhmien välit ovat olleet huonot, mutta Ilta-Sanomat arvelee, että ehkä vanhoista jupakoista on jotain opittu.
"Henkilökunta on kovan edessä, mutta onpa toimitusjohtaja Vehviläinenkin ehtinyt saada matkan varrella nenilleen."
Säästötoimissa ei kannata tuhota Finnairin brändiä, korostaa puolestaan Iltalehti pääkirjoituksessaan.
Lehti muistuttaa, että toimitusjohtaja Mika Vehviläisen edellinen työnantaja tietää, mitä Nokian maineen tärveltyminen maksoi etenkin Saksassa.
Iltalehti jatkaa, että henkilöstönkään ei kannata heikentää omaa tulevaisuuttaan matkustajia haittaavilla mielenilmaisuilla.
"Finnair joutuu edelleen lentämään kapeassa, mutkikkaassa kanjonissa. Törmäyksiin ei ole varaa."
Nuorille mallia Saksasta
Helsingin Sanomat kehottaa hakemaan oppia nuorisotyöttömyyden hoitoon Saksasta.
Lehden mukaan Saksassa yli puolet nuorista menee peruskoulun jälkeen oppisopimuskoulutukseen, eräänlaiseen kisällijärjestelmään. Koulutus kestää kolmisen vuotta ja jakautuu työharjoitteluun ja teoreettiseen osuuteen.
Lehti pohtii, että järjestelmä yhtäältä kieltämättä sitoo nuoret jo aikaisessa vaiheessa johonkin tiettyyn ammattiin, mutta toisaalta se sitoo nuoret työelämään ja antaa perspektiivin tulevaisuuteen.
Helsingin Sanomat arvioi, että vaikka mallin siirtämisessä Suomeen on hankaluuksia, lopputulos on toimiva, jos tarkastellaan työttömyysasteita.
"Saksassa on EU:n alhaisin nuorisotyöttömyysaste - 7,9 prosenttia."