Jukka Jalonen tietää suomalaisista päävalmentajista parhaiten, mitä tarkoittaa kansakunnan paineiden ja median luupin alla työskenteleminen. Hän pääsee silti vähemmällä kuin Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja, josta jokaisella englantilaisella on varma ja tunteenomainen käsitys.
Englantilaiset tiedotusvälineet seuraavat päävalmentajan arkea ja juhlaa herpaantumattomasti. Juhlitusta sankarista tulee tappion hetkellä välittömästi luuseri, joka pettää fanit ja samalla koko kansakunnan.
Tehtävään on silti tungosta. Valmentajia riittää tyrkylle hyvin palkattuun asemaan niin omalla saarella kuin ulkomaillakin. Kaikenlaista on yritetty, mutta heikohkolla menestyksellä. Englannin voittamasta maailmanmestaruudesta on kulunut 46 vuotta.
Italialainen Fabio Capello jätti paikkansa EM-kisojen kynnyksellä pari kuukautta sitten. Huonosti englantia puhunut Capello ei koskaan kotiutunut Englantiin eikä hänen yllättävää eroilmoitustaan vain kolme kuukautta ennen EM-kisoja juuri voivoteltu.
Englannin jalkapalloliitto on maksellut valmentajilleen erorahoja tällä vuosituhannella kymmeniä miljoonia puntia.Kirstun pohjaa ei silti ole näköpiirissä, joten keskustelu Capellon työn jatkajasta alkoi välittömästi.
Tottenhamin valmentaja Harry Redknapp nousi heti jalkapallokansan ykkössuosikiksi. Hän on pärjännyt niin pelaajana kuin valmentajanakin monissa joukkueissaan. Jälki Tottenhamissa on ollut niin hyvää, että Spurs pääsi tällä kaudella vihdoin kisaamaan pohjois-Lontoon herruudesta Arsenalin kanssa.
Harry on kaikkien kaveri ja esiintyy kansanomaisen rehvakkaasti. Jalkapallo on aina täyttänyt Redknappin elämän, eikä hänen suosikkiromaaniensa lista ole pitkä. Harry viihtyy kotisaarellaan ja suosii jalkapallomatkojen ulkopuolella keskivertobrittien tavoin aurinkorantoja.
Pelaajien on helppoa samaistua Redknappiin. John Terry, Roy Ferdinand ja Wayne Rooney ilmoittivat varhaisessa vaiheessa twitterissään, että Redknapp on heidän suosikkinsa.
Julkisessa keskustelussa Redknappin rinnalle ilmaantui oikeastaan vain yksi nimi, Roy Hodgson. Hän on monessa mielessä outo lintu englantilaisessa jalkapallomaailmassa. Hodgsonin oma pelaajauransa jäi vaatimattomaksi, mutta valmentajana merkittäviä työnantajia on siunaantunut sitäkin enemmän.
Hodgson lähti jo 28-vuotiaana valmentamaan Allsvenskaniin Ruotsiin. Hän on sen jälkeen valmentanut ansiokkaasti kahdeksassa maassa niin seura- kuin maajoukkueissakin. Hodgson on tutustunut asemamaihinsa laveasti. Hän puhuu sujuvasti viittä kieltä; englannin lisäksi ruotsia, saksaa,italiaa ja ranskaa. Kaksi vuotta Suomessa maajoukkueen päävalmentajana ei riittänyt valtaväestön kielen oppimiseen, mutta se annettakoon hänelle anteeksi !
Hodgson kehtaa tunnustaa lukevansa muutakin kuin urheilusivuja. Hänestä tuli oopperan ystävä Italian vuosinaan ja Puccinin musiikki kuuluu arkeen kotioloissa. Korkeakulttuurin harrastus on antanut vain lisäpotkua ansiotyöhön eli jalkapallovalmentamiseen. Se on hänen intohimonsa.
Yksikään valmentaja ei selviä pitkään jatkuneella urallaan potkuitta. Hodgsonin huonoin jakso osui Liverpooliin, jossa työsuhde loppui puolen kauden jälkeen. Fulhamin luotsaaminen Eurooppa cupin finaaliin ja West Bromwichin kampeaminen Valioliigan keskikastiin vakuuttivat Englannin jalkapalloliiton siitä, että Hodgsoniin on tarttunut maailman kentiltä jotain sellaista, mitän voi hyödyntää Englannin maajoukkueessa.
Suomessakin havaittiin, että Hodgson osaa analysoida erinomaisesti vastustajan pelityylin ja ottaa omasta joukkueesta irti kaiken mahdollisen. Hodgsonin odotetaan osallistuvan englantilaisen jalkapallon kehittämiseen maajoukkueen ulkopuolellakin. Liitossa halutaan kehittää valmentajakoulutusta kaikilla tasoilla,ja ajaa sisään yhtäläinen pelitapa nuorisomaajoukkueista edustusjoukkueeseen asti. - Idea ei ole huono, sillä siihen pyritään Suomen Palloliitossakin !
Johdonmukaisuuden toivotaan tasoittavan nuorten lahjakkuuksien tietä miesten maajoukkueeseen. Arsenalin Jack Wilshiren polkua on brittimediassa kuvattu esimerkkinä tuleville jalkapallotähdille. Hän on noussut johdonmukaisesti ikäluokasta toiseen ja kolkuttelee jo miesten maajoukkueen portteja.
Sattumaa tai ei - Wilshire ehti ensimmäisenä pelaajana toivottamaan Hodgsonin tervetulleeksi. Liverpoolin Steven Gerrard seurasi pian perässä ja vakuutti pitävänsä Hodgsonia erinomaisena valintana. Redknappin nimiin vannomaan ehtinyt kolmikko seuraa varmaan pian perässä, sillä Harrykin ilmoitti antavansa Hodgsonille, ystävälleen, täyden tukensa.
Kirjoittamaton sääntö kuuluu, että pulinat pois, kun ratkaisu on tehty. Se ei tarkoita, etteikö uudelle valmentajalle annettaisi ohjeita joka suunnasta. Selailin nettiä ja näin sellaisenkin vinkin Hodgsonille, että häntä kehotetaan puhuvan pelaajilleen ytimekkäämmin.
Hodgsonin on nähty kesken harjoitusten ryhtyvän selittämään ideoitaan pitkään ja hartaasti.Jotkut pelkäävät, että luokkahuoneissa huonosti viihtyneiden tähtipelaajien keskittyminen joutuu koetukselle.
Hodgsonia arvostellaan vuolaasta puhetulvasta myös tiedotustilaisuuksissa. Hänen toivotaan armahtavan otsikontekijöitä ytimekkäillä murjauksilla. - Hodgson edustaa aikaa, jolloin kaikkien lehtien sivukoko oli vielä iso, mutta puheiden pitäisi nyt olla tabloid-mittaisia !
Pelaajat voivat auttaa valmentajaansa jo kesäkuussa. Voitto EM-finaalissa ja kaikki otsikot kirkuisivat " Englanti, Euroopan mestari" ! Mikäli Englanti jää kesäkuussa alkulohkoon, Hodgsonia ei pelasta tabloidien tuomiolta lyhet eivätkä pitkät puheet.
Työnantaja eli Englannin palloliitto on sentään pitkämielisempi - menee miten menee !
Kari Mänty