Älytön ja käsittämätön tämä kausi on kuitenkin ollut niin maailmancupin, mm-kisojen kuin myös lentomäen osalta! Uusin uskomattomuus on tämä lentomäki-hässäkkä, joka iski kuin metrinen halko! Huhhui mitä hommaa!!!

On se vaan niin erilaista ku mikään muu hyppääminen! Kuitenkin niin, että mäen luonne paljastuu vasta siinä vaiheessa kun ponnistuksen jälkeen lähdetään lentämään...

Normaalisti ponnistuksen jälkeen tulee aina ns. musta hetki, jonka jälkeen lentoasento on valmis ja hyppääjä näkee koko alastulon. Täällä hommat menee vähän eri tavalla, sillä tämän mustan hetken jälkeen näkee alapuolella tasaista maata ja hetken sen jälkeen alle avautuu kokonainen lentokenttä! Pitkä ja leveä alastulo jolle loppua ei näy!

Samaan aikaan suksien ja vartalon alle pamahtaa ennen kokematon paine, joka hyppääjälle tuntuu samalta kuin pilkkijälle kahden kilon siika! Miettikääs sitä...

Uskomaton kokemus ja unelmien täyttymys! Kiitos siitä kaikille niille ketkä tämän kaiken mahdollisti!

Nyt tosiaan alkaa sitten se kauden niputtaminen yhdeksi. Kaikki asiat käydään läpi ja mietitään mitä vielä voidaan parantaa ensi kaudeksi ja mikä oli tällä kaudella hyvää. Sitten homma heitetään historian kirjoihin, eli nollataan ja aletaan keskittymään seuraavaan kauteen. Siihen on "onneksi" vielä hetki aikaa ja tarkoitus olis myös hieman ottaa aikaa itselle lomailun merkeissä. Tottakai aion nautiskella kevään parhaista ilmoista pohjoisessa hiihtäen yms..

Päällikköhommaa muuten verrattuna kaamosajan pimeyteen ja kylmyyteen, vaikka siinäkin oma viehätyksensä on. Nyt ei sitten muuta kun sukset suksipussiin ja kotia kohti, jossa onneksi saan viettää tällä kertaa pidempään kuin kaksi päivää!

Tulkaahan tekin nauttimaan pohjoisen keleistä! Niin minäkin teen! Nähdään Rukalla! ;)

Anssi Koivuranta