Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) sanoo tänään ilmestyneen Verkkoapilan haastattelussa, että nykyinen käytäntö on toiminut puolustusvoimien kannalta hyvin. Ei ole tullut esiin syitä, miksi käytäntöä pitäisi muuttaa.
Korkeaoja muistuttaa, että perustuslakia uudistettaessa tehtiin muutos, jonka mukaan puolustusministeri on läsnä, kun komentaja esittelee sotilaskäskyasioita tasavallan presidentille. Näin mukaan tuli parlamentaarinen yhteys.
Jos kaikki esittelyvalta siirtyisi puolustusministerille, muuttaisi se Korkeaojan mukaan merkittävästi komentajan asemaa.
- Ylipäällikön ja komentajan suhde muuttuisi. Sotilasorganisaatio on myös kriisiajan organisaatio, jossa päätöksenteossa tarvitaan suoraviivaisuutta. Valta- ja vastuusuhteiden on toimittava.
Korkeaojan mukaan komentajan ”natsojen” riisumista ei voi perustella sotilasasioiden parlamentarisoinnilla, sillä puolustusvoimien resursointi kulkee hallituksen ja eduskunnan kautta, selontekojen ja budjettivallan myötä.
Korkeaoja suhtautuu kriittisesti haluihin kasvattaa Suomen sotilaallista panosta Afganistanissa
Verkkoapilan haastattelema puolustusvaliokunnan puheenjohtaja sanoo, että Suomella ei ole kiirettä tehdä uusia johtopäätöksiä roolistaan Afganistanissa. Hänestä Suomi voi hyvin vastata Naton pyyntöön lisäjoukoista nykyisten valtuuksien pohjalta ilman, että eduskunnan tarvitsee ottaa kantaa asiaan.
Korkeaojan mukaan vastaus pyyntöön lisävoimien lähettämisestä tehdään yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Tällä hetkellä Afganistanissa on noin 120 suomalaista rauhanturvaajaa. Vanhoilla valtuuksilla Suomi voi lisätä kriisinhallintavahvuuttaan alueella 10-15 henkilöllä.
- Määrää voidaan lisätä kohti ylärajaa. Kysymys on lähinnä Afganistanin kansallisen armeijan kouluttamiseen osallistuvista upseereista ja siitä löytyykö ammattisotilaista halukkaita lähtijöitä.
Afganistanissa tarvitaan ennen kaikkea tukea ja siviilikriisinhallintaa
Vastaus ajankohtaiseen pyyntöön voidaan Korkeaojan mukaan tehdä sitoutumatta mihinkään uuteen. Laajemman kokonaisarvion ja johtopäätösten aika on hänestä keväällä, kun selviää mitä Yhdysvaltain uusi strategia tarkoittaa ISAF-operaation kannalta. Yhdysvallat on lisäämässä joukkojensa määrää alueella.
Lehden mukaan Korkeaojan mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on jatkon osalta kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa lähtökohtana on Afganistanin yhteiskunnan rakentaminen ja sen tukeminen. Se korostaa siviilikriisinhallinnan roolia.
Korkeaojan mukaan hallituksen ja presidentin esityksestä riippuu, minkä muodon käsittely saa eduskunnassa. Jos suomalaisten määrää Afganistanissa aiotaan merkittävästi lisätä, valtuutus eduskunnalta on hänen mukaansa haettava selonteon kautta.
Korkeaojan mukaan Afganistanissa on nyt suurempi pula siviiliyhteiskunnan rakentajista kuin sotilaista. Hänestä Suomelle voisi sopia malli, jossa Suomi lisäisi siviilitoimijoita ja joku yhteistyökumppani lähettäisi heidän turvakseen ammattisotilaita.
- Itse suhtaudun ehdottoman kielteisesti siihen, että Suomi vahvistaisi merkittävästi osallistumistaan Afganistan-operaatioon, mutta se tapahtuisi vain sotilaiden määrää lisäämällä, Korkeaoja sanoo.