Ajatus UKK:n nostamisesta virolaiselle jalustalle on tullut useimmille yllätyksenä. Tallinnan kaupunginhallitus perustelee ajatusta sillä, että juuri Kekkonen sai aikaan mm. Tallinnan ja Helsingin välisen laivaliikenteen käynnistämisen uudelleen vuonna 1965.
Kaikkia virolaisia ei hanke kuitenkaan lämmitä. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä tyyliin ”miksi pystyttää musitomerkki miehelle, joka oli tiiviisti Viron miehittäjien talutusnuorassa?”
Vaikuttaa siltä, että vain pieni osa virolaisista tietää Urho Kekkosen olleen jo Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana todellinen estofiili, jonka myöhempi panos neuvostovirolaisten ikkunoiden avaamisessa länteen oli ratkaiseva.
Vahvat heimositeet
UKK:n Viro-sympatiat heräsivät nuorena opiskelijana 1920–luvun lopulla. Hän lähestyi Viroa ja virolaisia heimonäkökulmasta. Kekkonen oli mm. jo vuonna 1930 Akateemisen Karjala-seuran järjestämillä heimopäivillä laatimassa julkilausumaa, jossa painotettiin tarvetta laajentaa Suomen ja Viron välistä yhteistyötä. ”On lopetettava kylmä suhtautuminen Viroa kohtaan”, vaadittiin kannanotossa. Vuonna 1936 Kekkonen oli perustamassa Suomi-Viro- ystävyysseuraa.
Varsinaiset Viro –kannuksensa Urho Kekkonen hankki kuitenkin 1960–luvun puolivälissä. Maaliskuussa 1964 toteutui yllättävä, mutta kulissien takana pitkään suunniteltu vierailu Suomenlahden eteläpuolelle. Ensimmäisen ulkomaisen valtionpäämiehen vierailun onnistuminen Neuvosto-Viroon edellytti kaksi keskenään ristiriidassa olevaa tekijää: aidon halun ymmärtää ja auttaa alistettua heimokansaa ja luottamukselliset suhteet korkeimpaan neuvostojohtoon, jonka keulassa oli vapaamielinen Nikita Hrushov .
Tulevaisuus nuorten käsissä
Kekkosen seurue oli palaamassa Puolan vierailulta, kun sitä kuljettanut Aeron Convair Metropolitan kaarsi Vilnan, Velikije Lukin ja Narvan kaupunkien kautta Tallinnaan. Oli alkamassa epävirallinen vierailu pienimmässä neuvostotasavallassa. Presidentin seurue jatkoi kotimatkaansa lyhyen Tallinnan vierailun jälkeen, mutta presidentti Kekkonen puolisoineen viipyi useita päiviä Tallinnassa, Tartossa ja etelävirolaisessa Käärikun urheilukeskuksessa.
Matkan varrella syntyi useita odottamattomia tilanteita, kun presidentti Kekkonen mm. halusi keskustella viroksi ”tavallisten” virolaisten kanssa. Se herätti isännissä ja turvallisuuspalvelussa levottomuutta. Käärikun kumpuilevilla laduilla UKK jätti vanavedessään sivakoineet KGB:n miehet kauas taakseen kovakuntoisena 63-vuotiaana.
Kekkosen historiallinen hiihto elää edelleen vahvasti Otepään lähistöllä. Kekkoselle on nimetty mm. hiihtolatu ja kuntopolku sekä jokatalvinen kansanhiihtotapahtuma. Käärikulla voi edelleen saunoa ”Kekkosen saunassa”, joskin alkuperäinen, Kekkosen ja seurueensa käyttämä sauna paloi noin vuosikymmen sitten.
Matkansa merkittävimmän puheensa presidentti Kekkonen piti Tarton yliopiston juhlasalissa. UKK:n sanoma meni hyvin perille, sillä hän esitti tämänkin puheensa viroksi. Jo se oli ennenkuulumatonta, sillä virolaiset olivat tottuneet kuulemaan hallitsijoittensa puhuvan joko saksaa tai venäjää. Kekkonen osoitti jo kielivalinnallaan kunnioittavansa virolaisia ja heidän omaa kieltään.
Yllättävä ja jopa rohkea oli myös puheen sisältö. UKK suuntasi sanansa erityisesti Viron nuorisolle, josta hänen mukaansa riippuu maan tulevaisuus. Jos virolaiset pystyvät säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa, ei Viron kansa katoa, kannusti Kekkonen kuulijakuntaa. Hän käytti puheessaan sanaa ”virolaisuus”, joka oli jo hävinnyt neuvostovirolaisesta sanavarastosta.
Laivaliikenne alkaa taas
Virolainen lehdistö ei antanut Suomen presidentin vierailusta läheskään totuudenmukaista kuvaa. Vierailusta tehdyt lyhyet uutiset olivat tyypillistä neuvostoliturgiaa ilman todellista sisältöä. Virolaisten pakolaisten keskuudessa ulkomailla leviävät lehdet näkivät vierailun pelkkänä neuvostojohdon liehittelynä. Esimerkiksi New Yorkissa ilmestynyt Vapaan Viron Sana-lehti piti Kekkosen visiittiä Viroa ja virolaisia vahingoittavana ja Kremlin etuja palvenevana tilaustyönä. Suomen presidentin valitsemaa linjaa ei ymmärretty, koska se ei sopinut tuolloin vallinneeseen musta-valkoiseen ajattelutapaan. Kekkosta pidettiin Viron kansan pettäjänä ja suomettumisen isänä. Tämä asenne elää osittain edelleen Virossa.
Presidentti Kekkosen vierailu oli joka tapauksessa käänteentekevä Neuvosto-Viron ulkomaansuhteiden kehittämisessä. Reilun vuoden kuluttua käynnistyi pitkään keskeytyksissä ollut naapurimaiden välinen laivaliikenne uudelleen. UKK esitti laivaliikenteen käynnistämistä vieraillessaan helmikuussa 1965 Moskovassa mm. puoluejohtaja Leonid Breznevin ja ulkoministeri Aleksei Kossiginin luona. Laivayhteyden ansiosta alkoi Tallinnasta kehittyä suomalaismatkailijoiden suosikkikohde.
Myöhemmin Helsingissä järjestettiin Viron teemaviikko ja sen jälkeen Helsinki–viikko Tallinnassa. Suomalaiset rakennusmiehet ryhtyivät rakentamaan Viru-hotellia, jota tarvittiin lisääntyvien länsituristien majoittamiseksi. Suomalais-virolaiset ystävyyssuhteet laajenivat kansan tasolle.
Hankkeita kulttuurista talouteen
Neuvosto-Viron vierailultaan kotiin palattuaan presidentti Kekkonen ilmaisi sisäpiirille huolestumisensa mm. Tallinnassa havaitsemansa venäläistämisen takia. Venäjänkieltä kuulee kaikkialla. Kekkonen halusi myös muuttaa maamme kulissien takaista Viro–politiikkaa lopettamalla mm. Ruotsin pakolaiskontaktit ja panostamalla suoriin suhteisiin Virossa eläviin virolaisiin.
UKK:n arvion mukaan pelkkien kulttuurisuhteiden kehittäminen ei kuitenkaan riittäisi. Tarvittaisiin taloussuhteiden kehittämistä alkuperäisen virolaisuuden säilyttämiseksi. Maasta pois muuttaneiden pakolaisten uusissa asuinmaissa virolaisuus eläisi korkeintaan kaksi sukupolvea. Viron tulevaisuus riippuisi ennen muuta Virossa asuvista kansalaisista, arvioi presidentti.
Presidentti Urho Kekkonen oli aidosti Viron asialla, mutta olisiko hän voinut tehdä Neuvostoliiton naapurina ja YYA –sopimuksen aikakaudella miehitetyn heimokansamme puolesta vielä enemmän ja paremmin? Helsinki-aukiota ja Kekkos-patsasta suunnitteleva Tallinnan kaupunginhallitus ei halua ottaa kantaa tuohon kysymykseen, koska sille riittävät UKK:n teot jo sellaisenaan.
- Kekkonen avasi Viron oven Eurooppaan. Tallinnan-Helsingin-laivalinjasta muodostui Viron myöhempien yhteiskunnallisten prosessien alku ja perusta, sanoi Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar esitellessään ideaa viime lokakuussa.
Kekkos –muistomerkin tekijä ja patsaan muoto selvitetään avoimella suunnittelukilpailulla, jonka tuomaristo koostuu kuvanveistotaiteen ammattilaisista.