Ilta-Sanomat kirjoittaa pääministeri Matti Vanhasen päätöksestä luopua keskustan puheenjohtajuudesta.
”Vaalitappioiden tietä kulkenut keskusta voi saada puheenjohtajakilvasta uutta virtaa, sillä valtapelit ovat aina olleet puolueella verissä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä pidettiin jo ennen Vanhasen luopumisilmoitusta keskustan seuraavana puheenjohtajasuosikkina. Hänen tilanteensa on nyt siinä mielessä muuttunut, ettei hän haasta Vanhasta vaan muut haastavat hänet.”
"Toisaalta voi olla ymmärrettävää, ettei pätkäpääministeriys kiinnosta uutta puheenjohtajaa. Vaalien jälkeen voi odottaa joko hallituksen kakkospuolueen asema tai peräti oppositio.”
Suomen uusi taajuusalue on Venäjän armeijan käytössä
Aamulehti: ”Ennuste ei näytä hyvältä. Vastakkain ovat näet pieni sitkeä Suomi ja Venäjän armeija. Kyse on ilmatilasta, tarkemmin sanottuna taajuusalueesta, joka sopisi oivallisesti Suomen uudelle 4G-verkolle.
Se on seuraavan sukupolven tekniikkaa, jonka odotetaan toteuttavan kaiken kattavaa unelmaa ikuisesta yhteydestä. Sitä toteutettaisiin ennennäkemättömän nopeilla yhteyksillä.
Naapurilla tuo 800 Megahertsin alue on kuitenkin armeijan käytössä. Silläkin on isäntänsä, ja niinpä Venäjän poliittista johtoa on pommitettu presidentillä, pääministerillä ja ministerillä.
Yhteistä etua venäläiset eivät tunnetusti taivu näkemään. Suomalaisille 4G on kunniakysymys, kehityksen kärjessä pitää pysyä. Maksoi mitä maksoi.”
Puulämmityksen suosio kaksinkertaistunut
Maaseudun Tulevaisuus: ”Tuoreimpien arvioiden mukaan pienkiinteistöt käyttävät lämmitykseen jo seitsemän miljoonaa kuutiota puuta. Se on kaksi kertaa enemmän kuin 90-luvun alussa.
Puulämmityksen kansantaloudelliset vaikutukset korostuvat kylminä pakkaspäivinä, kun energiankulutus on huipussaan. Puilla lämpiävät talot tasaavat sähkön tarvetta.”
’Tulisijan sytyttäminen paukkupakkasilla on todellinen ekoteko’, sanoo puuenergianeuvoja Juha Hiitelä Pirkanmaan metsäkeskuksesta.”
Suomen paikallishistoria ei taivu englannin kielelle
Savon Sanomat kirjoittaa siitä, kuinka 1900-luvun lopulta lähtien tiedettä on ruvettu tekemään yhdellä kielellä, englannilla. Englantiin siirtymistä ei ole tarvinnut edes perustella.
”Yliopistoissa on silti vielä tieteenaloja, joitten tutkimus ja opetustoiminta on suunnattu pääsääntöisesti kotimaiseen tarpeeseen. Tuntuu turhalta vieraskoreudelta, jos vaikkapa peruskoulunopettajia tai paikallishistorian tutkijoita ryhdyttäisiin kouluttamaan etupäässä englannin kielellä.”