Eläkeriita sai alkunsa hallituksen politiikkariihestä helmikuussa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että eläkeikää aiotaan nostaa nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Lisäksi työuria pidennetään alkupäästä nopeuttamalla varsinkin ylioppilaiden opiskelemaan menoa.
Eläkeiän nostamisesta nousi äläkkä. Työurien pidentämisen tarpeesta jokseenkin kaikki ovat yhtä mieltä, mutta palkansaajajärjestöt tyrmäsivät hallituksen pakkokeinot.
Tuohtumus oli suurta, koska eläkeasioita on yleensä sovittu kolmikantaisesti hallituksen ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken.
Pääoppositiopuolue SDP huomasi hetkensä koittaneen, ja puheenjohtaja Jutta Urpilainen esiintyi vihaisena palkansaajan asialla. SDP haki taas yhteistä säveltä palkansaajaliikkeen kanssa, kun sitä oli huonosti sujuneiden eduskuntavaalien jälkeen häivytetty.
Kirkastavat Rukan lumet
Pääministeri paljasti kohta eläkeiän nostamisen kirkastuneen hänelle Rukan lumilla. Sen jälkeen Vanhanen oli soittanut valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok.) ja kertonut, että aikoo ehdottaa eläkeiän nostoa. Näin Vanhanen otti koko hankkeen omiin nimiinsä.
Vanhasen mukaan joudutaan tekemään rajuja menonleikkauksia ja kiristämään veroja, jos työurat eivät pitene.
Keskustellaan, joojoo
SAK:n ja STTK:n välit hallitukseen uhkasivat mennä poikki. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen nostatti kapinaa viime töikseen ennen eläkkeelle jäämistä.
Riita kärjistyi niin, että palkansaajajärjestöt vetäytyivät sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean työstä. Yleislakkoakin väläyteltiin kiivaimmissa puheissa. Kansalaiset kirjoittivat ahkerasti nimiään palkansaajajärjestöjen nettiadressiin, jossa vastustettiin eläkeiän nostoa. Oppositio teki eläkeiän nostamisesta välikysymyksen.
Katainen kirjoitti Turun Sanomissa, että hallitus on valmis keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa keinoista, joilla eläkeikää saataisiin nostettua ja työuria pidennettyä.
Kolmikantaneuvottelut järjestyivät ja pattitilanne alkoi purkautua. Neuvotteluissa sovittiin, että yhdessä haetaan ratkaisua, jossa todellisia työuria saataisiin pidennettyä kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaina.
Hallitus perääntyi tavoitteestaan, mutta Vanhanen ei tappiotaan tunnustanut. Vanhanen kehui, että kahden vuoden sijasta tavoitteeksi tulikin kolmen vuoden pidennys.
Tavoitetta valmistelemaan nimettiin kaksi työryhmää, joista toinen pohtii eläkeasioita ja toinen työelämän laadun parantamista, jotta ihmiset pysyisivät töissä pitempään. Ehdoksi tuli, että jos työryhmissä ei synny vakuuttavia tuloksia, hallitus voi ryhtyä omiin toimiinsa.
Opposition välikysymys vesittyi, koska kiista ratkesi juuri ennen kuin asian piti tulla eduskuntaan suuren salin moukaroitavaksi.
Sitten keskusta haukkui kokoomusta
Keskustassa nousi moitteita, ettei Katainen ollut tarpeeksi Vanhasen tukena eläkekiistassa. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas moitti kokoomuksen menettelyä epälojaaliksi. Hänen mukaansa kiista osoitti, että SDP on palannut ay-liikkeen etäpäätteeksi ja kokoomuksella näyttää olevan vastaava rooli EK:n suhteen.
Vanhasta keskustalaiset moittivat toimimisesta liiaksi yksin.
Kiista nosti päätään taas syksyllä, kun EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs vaati eläkeiän nostamista muiden Pohjoismaiden tapaan 67 vuoteen. SAK ja STTK tyrmäsivät ajatuksen. SAK:n mukaan pohjoismaiseen malliin kuluvat lyhyemmät työajat ja osa-aikatyö.