Parlamentarismin puolustaminen ei ole helppoa, kirjoittaa Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Ari Niemi kolumnissaan.
Niemen mukaan EU-edustautumiseen liittyvän kiistan ratkaisu on ollut Sdp:lle kiusallinen.
"Puolue on lähes koko itsenäisyyden ajan ajanut eduskunnan ja hallituksen aseman vahvistamista. Demaripresidenttien aikakautena linja on horjunut."
Lisäksi presidentin vahvalla vallalla on herkullista kosiskella äänestäjiä ja tehdä oppositiopolitiikkaa, Niemi pohtii.
"Puoluejohdon työtä eivät kuitenkaan helpota Ahtisaaren, Lipposen ja Tuomiojan kaltaisten, laajaa arvostusta nauttivien vaikuttajien asettuminen puolustamaan työväenliikkeen perinteitä."
Helppoa ei ole parlamentarismin puolustaminen muillekaan, ei edes asiaa innokkaasti ajavalle kokoomukselle, jonka todennäköinen presidenttiehdokas ja voittajasuosikki on valtaoikeuksien karsimista pontevasti vastaan, Niemi arvioi.
Yksimielisyys on mahdollinen
Perustuslain uudistamisessa on mahdollista päästä yksimielisyyteen, arvioi puolestaan Uutispäivä Demari pääkirjoituksessaan.
Lehden mukaan ulkopolitiikan osalta tilanne on se, että oppositiossa ei löydy halua heikentää presidentin asemaa. Etenkin kokoomuksella näyttää kuitenkin olevan meneillään ristiretki nimenomaan presidentti Tarja Halosen oikeuksia vastaan, vaikka uudistukset eivät mitenkään voi Halosta edes koskea, Demari kirjoittaa. Mutta yksimielisyyteen on siis mahdollista päästä, lehti jatkaa.
"Sosialidemokraatteja on syytetty presidentin oikeuksien puolustamisesta siksi, että paikalla istuu omista riveistä ponnistanut henkilö. Tässä valossa on surkuhupaisaa lukea Suomenmaata (9.12.), jossa demareita maanitellaan oikeuksien karsimisen taakse sillä, ettei kukaan vasemmistolainen ole nousemassa uudeksi presidentiksi!" Näin pohtii siis Uutispäivä Demari.
Kansalaiset kaipaavat perälautaa
Aamulehti arvioi puolestaan pääkirjoituksessaan Eero Heinäluoman asemaa presidentin valtaoikeuksien puolustajana.
Lehden mukaan presidentin vallan riisumista kannattavat valtio-oppineet ja poliitikot ovat oikeassa siinä, että perustuslain tulkinnanvarainen ulkopoliittinen vallanjako voi aiheuttaa valtataistelun presidentin ja hallituksen välille ja halvaannuttaa päätöksenteon.
"Suuri osa kansalaisista tuntuisi kuitenkin olevan Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, että jonkinlainen perälauta ulkopoliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä olla."
Aamulehden mukaan Heinäluoman ristiretkeä helpottaisi se, jos presidentti Tarja Halonen olisi tehnyt tai sanonut jotakin sellaista, mikä olisi jäänyt ihmisten mieleen ja ohjannut yhteiskunnallista keskustelua uusille, raikkaille urille.
"Uudistusta hiotaan kulisseissa"
Sanomalehti Ilkka pohtii ministeri Christoffer Taxellin johtaman perustuslakikomitean työskentelyä.
Ilkan mukaan ulkopuolisen saama kuva oli siis, että komitean työ takkuaa suurten puolueiden erimielisyyteen. Eilisessä lehdessämme komiteassa mukana oleva perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka paljasti kuitenkin hämmentäviä tietoja ryhmän työskentelystä (Ilkka 9.12.)
"Uudistuksen ydinasioita ei ole komiteassa käsitelty lainkaan, vaikka Taxell vain päivää aikaisemmin perusteli lisäaikaa loppusuoralla olevan työn tarvitsemalla harkinta-ajalla."
Lehden mukaan samaa kuuluu muualtakin. Asioita hoidetaan kulisseissa vain joidenkin kanssa keskustellen. Kokouksissa ovat äänessä asiantuntijat, vaikkalopulta kyse on poliittisesta päätöksenteosta.
Ei kai vain Taxell ole yrittänyt soveltaa yritysten kabinettipolitiikan menetelmiä tärkeimmän lakimme parlamentaariseen valmisteluun, kysyy Ilkka.
Ilmastokysymykset vaikeaselkoisia
Ilmastopäätökset jäävät viime hetkiin, arvioi Iltalehti pääkirjoituksessaan Kööpenhaminan ilmastokokousta.
Useimmat eurooppalaiset tukevat yleisellä tasolla vahvoja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kun siirrytään konkretiaan, ongelmat muuttuvat usein vaikeaselkoisiksi. Ja erilaiset intressit nousevat pinnalle, Iltalehti toteaa.
"Kuvaavaa on Suomelle tärkeä kiistely siitä, ovatko metsät hiilinielu vai jopa hiilidioksidin lähde."
Kinastelu aukeaa maallikolle heikosti, lehti arvioi. Itsestään selvää silti on, että metsä sitoo hiiltä ja että Suomessa on nyt enemmän puukuutioita kuin koskaan historiallisella ajalla. Hakatut metsät uudistetaan meillä aina.
Näkemystä metsistä hiilinieluina tulee puolustaa, vaatii Iltalehti.