Esko-Juhani Tennilä (vas.) kysyi, mikä on ollut se huippukokous, jossa presidentin läsnäolosta on ollut jotain haittaa Suomelle. Hän sanoi pitävänsä parempana sitä, että tiukan paikan tullen kokouksissa ovat mukana sekä tasavallan presidentti että pääministeri.
Keskustelua kuumensi erityisesti demaritiedustelun saama vihi salaliitosta. SDP epäili hallituksen nimenomaan pyytäneen EU:n puheenjohtajamaata Ruotsia jättämään presidentin rannalle jo seuraavasta huippukokouksesta.
- Nyt on semmonen huhu liikkeellä, että Suomesta olisi hallituksen piiristä toivottu että Suomi saa vain yhden paikan huippukokoukseen. Pitääkö tämä paikkansa? Eero Heinäluoma kysyi.
Pääminsteri Mattti Vanhanen kiisti Heinäluoman esittämät arviot.
- Tämä ei ole valtioneuvoston keksintö, vaan tämä on johdettu meidän perustuslaista ja muunmuassa perustuslakivaliokunnan usein antamista lausunnoista, Vanhanen huomautti.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) muistutti, ettei valiokunta suinkaan ole päättänyt, etteikö presidentti voisi edustaa kokouksissa pääministerin rinnalla. Hänen mielestään presidentin mukaan ottaminen kokouksiin olisi Suomen kansan kunnioittamista, koska he ovat presidentin äänestäneet.
Stubb: Ulkoministerit häviäjiä
Pääministeri Vanhanen puolustautui sanomalla, ettei hän ole päättänyt osallistujien määrää, vaan Lissabonin sopimuksessa todetaan, että kokoukseen osallistuu joko valtion tai hallituksen päämies.
Konkreettista näkökulmaa asiaan tarjosi ulkoministeri Alexander Stubb (kok.). Hän muistutti, että ennen kokouksissa oli varattu tuolit sekä pääministerille että ulkoministerille, ja ulkoministeri luovutti paikkansa tasavallan presidentille. Tulevaisuudessa tätä toista tuolia ei ole.
- Eli suurin häviäjä tässä kokonaispaketissa on eurooppalainen ulkoministeri, hän heitti.
Tuomioja: Ei muuta valtasuhteita
Hallitus sai kuitenkin myös tukea vasemmalta, kun entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ilmoitti pitävänsä sen linjaa selkeänä ja oikeana. Hän sanoi, ettei kannanotto muuta perustuslain mukaisia toimivaltoja mihinkään, siitä riippumatta kuka on missäkin läsnä.
- Katson itse, että presidentin asema on jopa vahvempi silloin kun hän on täällä kotona. Aivan samalla lailla kun presidentti Paasikivi vuonna 1948 YYA-sopimusneuvotteluiden aikana ei ollut Moskovassa vaan Helsingissä, jossa neuvoteltiin se linja, joka Suomen ratkaisuksi tuli, hän muisteli.
Tähän toimivaltojen pysyvyyteen yhtyi myös pääministeri Vanhanen.