Verovapaa suuri urheilija-apuraha on 12 000 euroa vuodessa, pieni urheilija-apuraha 6 000 euroa vuodessa ja nuoren urheilijan apuraha 6 000 euroa vuodessa. Verottomia urheilija-apurahoja on myönnetty vuodesta 1995 lähtien. Esitykset apurahojen saajista tekevät Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.
- Olemme käyneet Suomen Olympiakomitean ja Suomen Paralympiakomitean kanssa keskustelua apurahajärjestelmän pelisäännöistä ja kriteereistä. Apurahan saamisessa on mielestäni oltava edelleen vaativat kriteerit ja urheilulliset näytöt. Niitä urheilijoilla on ollut mahdollisuus tehdä kilpailukausiensa aikana. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään arvokisamenestyksestä jälkikäteen maksettavasta automaattisesta palkkiosta, muistutti kulttuuriministeri Tanja Karpela.
- Suuren apurahan saamisen lähtökohtana olympialajeissa on ollut sijoittuminen olympialaisissa, MM-kisoissa tai maailman cup-kokonaiskilpailussa kahdeksan parhaan joukkoon. Paralympialajeissa kriteerit ovat vastaavankaltaiset. Jotta vaatimustaso olisi kaikille sama, ei-olympialajeissa lähtökohtakriteerit ovat menestymisen osalta tiukemmat. Pienen ja nuoren urheilijan apurahan saamisen edellytyksenä vaatimuksena on ollut sijoittuminen aikuisten arvokisoissa sijoille 9-16.
- Haluan korostaa, että nämä ovat vasta lähtökohtana arvioinnille. Tämän lisäksi tavoitteet tulevalle kaudelle tai jopa olympiadille ovat merkinneet kokonaisarvioinnissa aiempaa enemmän. Olemme halunneet painottaa urheilijan sitoutumista tavoitteelliseen, menestykseen tähtäävään valmentautumiseen. Tämä siksi, että apuraha on tarkoitettu luomaan urheilijalle taloudelliset edellytykset ammattimaiselle ja päämäärätietoiselle valmentautumiselle.
- Tässä yhteydessä haluan tuoda esiin toivomuksen siitä, että Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aloittama työ verotuskäytäntöjen kohtuullistamiseksi myös ulkomaisten kilpailupalkkioiden ja muiden urheilutulojen osalta kantaisi hedelmää. Mielestäni käytäntöjen tulisi olla yhdenmukaisia, tapahtuipa menestyminen sitten koti- tai ulkomailla, sanoi Karpela.