Valtionosuusjärjestelmän rukkaaminen lämmitti tunteita eduskunnassa tiistaina. Pääkaupunkiseudun ja maakuntien kansanedustajat ajautuivat sanailuun rahanjaon tasapuolisuudesta. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) rauhoitteli eripuraista salia.
Kinastelu sai alkunsa, kun kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Sanna Lauslahti arvosteli hallituksen lakiesitystä, jolla kuntien valtionosuuksien jakamista on tarkoitus selkiyttää.
- Valtionosuuksia jaetaan vuonna 2010 7,7 miljardia euroa. Tietenkin pääkaupunkiseudulta tulijana miettii, missä se näkyy oman kotikunnan tai oman vaalialueen kuntien kassassa. Valitettava tosiasia on, että tasausjärjestelmä vie pääkaupunkiseudulla kaiken mitä on valtionosuuksien kautta tullut ja laskettukin. Herää kysymys, miksi tällainen järjestelmä on yleensä olemassa. Se on näennäisjärjestelmä ja pohdituttaa.
Uudistus turha paperi?
Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara oli samaa mieltä Lauslahden kanssa.Hän epäili, että valtionosuuslain rukkaaminen on turhaa työtä koko paperi.
- Kannattaako näin paljon työtä tehdä ja laskea valtionosuuksia näin monimutkaisilla kaavoilla, kun kuitenkin tämä verotulojen tasaus tasottaa meidän saamat valtionosuudet siten, että esimerkiksi Helsinki saa 277 euroa asukasta kohti, Espoo alle yhden euron per asukas ja keskimäärin suomalainen kunta saa 3 000 euroa per asukas vuodessa. Eikö ole mitään muuta laskentajärjestelmää, joka yksinkertaistaisi tämän, kun kuitenkin kaikki valtionosuudet menevät johonkin muualle kuin niihin kaupunkeihin, jotka ovat täällä etelässä?
Kokoomuksen kansaedustajat myös epäilivät, että uudistus voi vähentää joidenkin kuntien saamaa rahoitusta, mikäli muutoksia ei korvatakaan kunnille.
- Rahoitus ei vahvistu mihinkään, koska välttämättä uutta lisärahaa ei ole tulossa. Jotkut kunnat saattavat saada entistä vähemmän rahaa lukuun ottamatta näitä tietyjä kuntia, joissa jaetaan sitä 30 miljoonaa euroa uudestaan, arveli Sanna Lauslahti.
Uudistus tuo vajaalle kolmellekymmenelle harvaanasutulle kunnalle ja saaristokunnalle yhteensä 30 miljoonan euron vuosittaisen lisätuen. Lisäksi saamelaisten kotiseutualueen neljä kuntaa saavat vielä erikseen lisärahaa.
Arvostelu "hyväosaisten kapinaa"
Maakuntien kansanedustajat ihmettelivät kokoomuksen kansanedustajien kannanottoja ja luonnehtivat niitä hyväosaisten kapinaksi.
- Se on totta tietenkin, että Helsinki ja Espoo saavat vähemmän asukasta kohden valtionosuuksia kuin esimerkiksi Utsjoki ja Inari, mutta olen ollut huomaavinani, että Utsjoella ja Inarilla verrattuna Helsinkiin ja Espooseen on jotain eroakin, sanoi vasemmistoliiton Erkki Virtanen.
Keskustan Oiva Kaltiokummun mielestä puheet osoittivat sen, miksi eduskunnassa tarvitaan myös maakunnista valittuja kansaedustajia.
- Jos me jäisimme helsinkiläisten edustuksen varaan, kyllä meille varmaan huonosti kävisi. Suomihan on sivistysvaltio, ja kaikissa kunnissa ei ole valitettavasti samanalaisia mahdollisuuksia verotulojen saantiin ja palvelujen järjestämiseen. Tasausta on tehtävä.
Myös monet muut keskustan kansaedustajat nousivat puolustamaan valtionosuusjärjetestelmää ja verotulojen tasausta.
Kiviniemi: Yksikään kunta ei menetä
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) piti kuntien vastakkainasettelua tarpeettomana.
- Me olemme yhdessä täällä eduskunnassa päättäneet, että kaikkialla Suomessa pitää järjestää peruspalvelut mahdollisimman laadukkaasti ja huolehtia niiden saatavuudesta. Ja sen turvaamiseksi valtionosuusjärjestelmä on kehitetty. Sen osana on myös verotulotasausjärjestelmä.
- Tässä on vahva Robin Hood -henki, eli rikkailta otetaan ja köyhille annetaan, mutta senkin pitää tapahtua kohtuudella niin että kaikki kokevat, että siinä on vahva oikeudenmukaisuuden mentaliteetti taustalla.
Kiviniemi muistutti, että valtionosuusjärjestelmässä pitää ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet ja veronmaksukyky. Yksinkertaisen, selkeän ja kannustavamman järjestelmän tekeminen on vaikeaa etenkin sillon, kun lisärahaa ei ole käytettävissä.
- Koska pitää ottaa huomion niin monta osatekijää näiden tavoitteiden saavuttamiseen, tilanne on äärimmäisen vaikea, painotti Kiviniemi.
Hallituksen kaavailema suuri valtionosuusuudistus kutistuikin valtion rahapulaan. Eduskunnan käsiteltäväksi saatiin vain pienempiä muutoksia mukanaan tuova lakiesitys.
Kiviniemi kiisti eduskunnassa jyrkästi epäilyt siitä, että muutoksista koituisi menetyksiä joillekin kunnille.
-Todellakaan ei ole niin, että joku kunta olisi saamassa uudistuksen myötä vähemmän rahaa. Indeksikorotukset huolehtivat sitä, että jokainen kunta on ensi vuonna sen myötä saamassa lisärahaa.
Valtionosuudistus siirtyi tiistain lähetekeskustelun jälkeen valiokuntakäsittelyyn ja palaa täysistunnon hyväksyttäväksi loppusyksystä.