Hallitus on aikonut ratifioida saamelaisten oikeuksia koskevan ILO-sopimuksen tällä vaalikaudella. Alkuperäiskansasopimusta käsiteltiin hallituksessa aluksi epävirallisissa oikeusministeri Braxin johtamissa neuvotteluissa. Niihin osallistuivat virkansa puolesta maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk).
- Minut otettiin mukaan asiaa tuntevana Lapin miehenä, Väyrynen sanoo Lapin Radion eduskuntapakinassa.
Työryhmästä ei sopua
Aluksi ministerit keskustelivat epävirallisesti erillisen työryhmän asettamisesta asiaa valmistelemaan. Ministerit eivät Väyrysen mukaan kuitenkaan päässeet sopuun työryhmän toimeksiannosta ja kokoonpanosta.
- Siksi tein tasan vuosi sitten ehdotuksen, että valmistelu suoritettaisiin oikeusministerin johtamassa kuuden ministerin työryhmässä, Väyrynen toteaa.
Ministeriryhmä tehtävänä olisi valmistella toimenpiteet, joilla Suomi täyttäisi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen määräykset ja tehdä ehdotus siitä, olisiko hallituksen esitettävä eduskunnalle sopimuksen ratifioimista vai ratifioimatta jättämistä.
Ruotsikaan ei ole ratifioinut
Ajatus mahdollisesta sopimuksen ratifioimatta jättämisestä perustui Väyrysen mukaan epävirallisissa keskusteluissa tulleisiin näkökohtiin.
- ILO:n sopimusta ei ole laadittu Suomen kaltaisten maiden olosuhteita ajatellen, eikä se näin ollen ainakaan hyvin sovellu osaksi Suomen oikeusjärjestelmää. Monet Suomen kaltaiset maat - Ruotsi mukaan luettuna - eivät ole sopimusta ratifioineet, Väyrynen toteaa.
Viime joulukuussa ministerit sopivat vihdoin, että työhön aletaan Väyrysen vuosi sitten ehdottamalla tavalla.
Helmi- ja maaliskuussa ministerit keskustelivat alustavista ehdotuksista saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien turvaamista koskevaksi puitelaiksi ja Metsähallitusta koskevan sääntelyn tarkistamiseksi.
- Niiden pohjalta näytti olevan mahdollisuudet päästä yhteisymmärrykseen.
Työryhmä taas esiin
Mutta tämän jälkeen ministeri Brax otti Väyrysen mukaan yllättäen uudelleen esille työryhmä asettamisen vedoten oikeuskanslerin kantaan.
Väyrynen kertoo keskustelleensa asiasta myös itse oikeuskanslerin kanssa, joka piti joulukuussa sovittua menettelyä oikeudellisesti mahdollisena. Tämän jälkeen palattiin joulukuussa sovittuun valmisteluun.,
- Aikaa tällä turhalla sivupolulla hukattiin yli puoli vuotta.
Yllättävä lakiluonnos
Uusi käänne monimutkaisessa vyyhdessä tapahtui tällä viikolla. Väyrynen kertoo, että oikeusministeriö on tuonut asiaa valmistelevalle ministeriryhmälle tällä viikolla aivan uuden puitelakiluonnoksen alkuperäiskansojen oikeuksista.
Väyrysen mukaan uusi luonnos poikkeaa olennaisella tavalla ministeriryhmälle viime keväänä tehdyistä ehdotuksista.
- Siihen on sisällytetty sellaisia kiistanalaisia aineksia, jotka eivät liity ILO:n sopimuksen täyttämiseen.
Väyrynen ei täsmennä, mitä kiistanalaiset ainekset ovat.
Väyrynen sanoo Lapin Radion eduskuntapakinassa, että hän ei ole ollut ennen mukana näin sekavassa prosessissa.
Sopimustekstissä käännösvirhe
Väyrynen kertoo, että 1990-luvun alussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, että Suomi ei ratifioi sopimusta. Perusteena oli se, että saamelaisten asema ei kaikilta osin vastannut sopimuksen määräyksiä.
- Tulkinta johtui osittain siitä, että sopimuksen teksti oli käännetty suomeksi virheellisesti tavalla, joka huomattavasti laajentaa alkuperäiskansojen oikeuksia. Tällaista en muista pian 40 vuotta kestäneellä parlamentaarikon uralla muulloin tapahtuneen, Väyrynen muistelee.
ILO:n alkuperäiskansasopimus vahvistaa saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin.