Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Venäjän ja Georgian sota ei yllättänyt valtiojohtoa täysin. Mahdolliset konfliktialueet oli tunnistettu jo aiemmin. Kaukasuksen kriisi vaikuttanee kuitenkin Suomen tulevaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
- Riskien muuttuminen todeksi yhdellä konfliktialueella vaatii tarkastelua siitä, mitä todella tapahtui, mitä joukkoja käytettiin ja miten ne saatiin liikkeelle, Vanhanen kuvailee.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) on eri linjoilla. Hän sanoi aiemmin maanantaina, ettei näe syytä selonteon uudelleenkirjoittamiseen Georgian kriisin vuoksi. Turvallisuuspoliittinen selonteko on määrä jättää eduskunnalle tämän vuoden aikana.
Pääministeri toteaa, että Venäjää arvioidaan nyt sen valossa, miten se toteuttaa lupauksensa vetäytyä Georgiasta. Hänen mukaansa Suomi korostaa jatkossakin kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista, valtioiden itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
- Nyt on tärkeää saada käynnistettyä Etyjin laajennettu tarkkailuoperaatio. Suomi on valmis osallistumaan osaston vahvistamiseen nopealla aikataululla, Vanhanen lupaa.
Venäjän ja Georgian kriisi on muuttanut kansainvälisen politiikan ilmapiiriä, mutta Vanhanen toteaa, ettei Suomella ole syytä huolestua omasta puolestaan.
- Suomen lähialueilla on sotilaallista voimaa, ja olemme huolehtineet kyvystä alueelliseen puolustukseen. Olemme sikäli eri tilanteessa kuin Ruotsi, jossa nyt mietitään konseptin muuttamista. He eivät ole moniin vuosiin satsanneet puolustukseen lainkaan, Vanhanen sanoo.
Hän puhui maanantaina toimittajatapaamisessa Kesärannassa.
Ydinsähköä ei pidä tuottaa vientiin Vanhanen ei tue valtionvarainministeri Jyrki Kataisen ehdotusta ydinvoiman lisärakentamisesta. Kataisen mukaan päätös kuudennesta ja seitsemännestä ydinvoimalasta pitäisi tehdä vielä tämän hallituskauden aikana, jotta Suomesta tulisi sähkön suhteen omavarainen ja sitä riittäisi myös vientiin. - Ydinvoiman suhteen on oltava aika tarkkana. Asetelma on ongelmallinen, jos lisärakentamista perustellaan viennillä ja samalla oletetaan, että jäteongelma on helposti ratkaistavissa, Vanhanen toteaa. Hän pelkää, että Suomi saa liian ydinvoimamyönteisen leiman. Kansainvälinen ydinvoimateollisuus saattaisi innostua hakemaan uusia rakennuslupia Suomeen. - On väärä viesti, että eurooppalaiset yhtiöt voisivat tuottaa täällä ydinsähköä ja viedä sen kotimarkkinoilleen, mutta Suomi hoitaa jätteet. Sellaista ei pidä maailmalle lähettää, Vanhanen painottaa. Hallitukselle on tullut kolme uutta hakemusta ydinvoimalan rakentamiseksi. Ne käsitellään sen mukaisesti, miten lisäenergiaa kotimaassa tarvitaan. - Suomeen ei rakenneta ylimääräisiä voimaloita. Todennäköinen tarve liikkunee yhden ja kahden välillä, riippuen ajanjaksosta, Vanhanen sanoo. Taantumaan on varauduttu
Pääministeri Vanhanen arvioi, että talous on syksyn toinen hallitseva keskustelunaihe. Pohjois-Amerikan ja Euroopan talous on kehittynyt heikommin kuin vielä puoli vuotta sitten uskottiin.
- Talouskasvu on hidastunut ja kasvu hidastunut ja paikoin pysähtynyt, mikä vaikuttaa myös Suomeen. Meillä talouskasvu jatkuu yhä, mutta olemme varautuneet hidastumiseen.
Vanhanen sanoo, että viime vuosien määrätietoista talouspolitiikkaa on kiittäminen siitä, että nyt keskustellaan menolisäysten kohdentamisesta eikä leikkauksista.
- Hallitus pystyy olosuhteista huolimatta jatkamaan ohjelmansa toteuttamista. Pystymme toteuttamaan sovitut menolisäykset, mikä tosin edellyttää aktiivisen työllisyyspolitiikan ja uudistusten jatkamista, jotta työllisyysaste voisi kasvaa edelleen.
Vanhasen mielestä ensi vuodeksi kaavaillut veronkevennykset ovat talouspoliittisesti oikein ajoitetut.
- Käytämme täysimääräisesti kaikki ne keinot, joita Suomella on omasta takaa tässä suhdannetilanteessa. Meillä on edellytykset siihen, että talous kasvaa myös ensi vuoden aikana.