Tavoitteena on aiempien hallitusten tapaan siirtää 4 000 - 8 000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulta maakuntiin vuoteen 2015 mennessä. Päätökset siirroista tulisi tehdä runsaassa kolmessa vuodessa.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen mukaan tavoite on kova, mutta hän uskoo, että se saavutetaan. Kiviniemi sanoo, että valtion työntekijöiden eläköityminen tulevina vuosina avaa tavanomaista enemmän uusia mahdollisuuksia tehtävien siirroille.
Siirtoja on tähän asti tehty eniten Etelä- ja Länsi-Suomeen. Hallituksen linjauksen mukaan työpaikkasiirtoja kohdennetaan jatkossa aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen mielestä alueellistaminen on painottunut liikaa Etelä- ja Länsi-Suomeen, joten nyt on muun Suomen vuoro.
Hallitus ei ottanut kantaa siihen, mille paikkakunnille työpaikkasiirtoja jatkossa tehdään. Kiviniemen mukaan näistä asioista päätetään vaalikauden mittaan.
Hallitus myös patistaa ministeriöitä vauhdittamaan ratkaisujaan. Ministeriöiden on tehtävä uudet selvitykset alueellistettavista toiminnoista maaliskuun loppuun mennessä. Sijoittamisselvitysten on puolestaan valmistuttava ensi vuoden aikana.
Hallituksen viime kesäkuussa nimittämä alueellistamisen koordinaatioryhmä laatii kokonaissuunnitelman alueellistamisesta. Ryhmässä on ministeriöiden edustajien lisäksi jäseniä lääninhallituksista ja maakuntaliitoista.
Tavoitteen alarajasta uupuu noin 800 työtehtävää Tähän mennessä työpaikkoja on siirretty pääkaupunkiseudulta maakuntiin noin 3 200. Alueellistamistavoitteen alarajan saavuttamiseksi on vielä löydettävä 800 uutta siirrettävää tehtävää. Etelä-Suomeen on tähän mennessä alueellistettu liki 1 270 työpaikkaa eli liki 40 prosenttia siirretyistä työpaikoista ja Länsi-Suomeen lähes 850 työpaikkaa eli 26 prosenttia työpaikoista. Itä-Suomi on saanut vajaat 730 työpaikkaa eli alle 23 prosenttia alueellistetuista työpaikoista ja Pohjois-Suomi vajaat 360 työpaikkaa eli 11 prosenttia alueellistetuista työpaikoista. Yksittäisistä paikkakunnista alueellistaminen on hyödyttänyt eniten Hämeenlinnan ja Mikkelin seutua. Hämeenlinnaan on jo sijoitettu tai päätetty sijoittaa liki 390 valtion työpaikkaa ja Hattulaan lisäksi 80 työpaikkaa Helsingin ilmatorjuntarykmentistä. Mikkelin saalis on runsaat 340 työpaikkaa, josta valtaosa johtuu maavoimien esikunnan siirrosta. Turkuun, Jyväskylään ja Seinäjoelle on kuhunkin päätetty siirtää yli kaksisataa työpaikkaa. Ministeriöistä eniten on tähän mennessä alueellistanut puolustusministeriö. Se on päättänyt 1 150 tehtävän siirrosta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on puolestaan päättänyt yli 560 tehtävän alueellistamisesta. Sisäasianministeriön suunnittelemista runsaan 500 tehtävän siirrosta on päätetty ja toteutettu vajaat 350. Vähiten tehtäviä ovat maakuntiin siirtäneet ulkoasianministeriö (2 työpaikkaa) ja työministeriö (30 työpaikkaa). Valtion työpaikkojen alueellistaminen aloitettiiin Paavo Lipposen toisen hallituksen iltakoulupäätöksellä lokakuussa vuonna 2000. " Koulutuspaikkojen supistaminen ristiiriidassa alueellistamisen kanssa"
Opetusministeriön työryhmän esitys maakuntien koulutuspaikkojen supistamisesta ei sovi yhteen hallituksen alueellistamispyrkimysten kanssa, arvioi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.
Kiviniemi sanoo, että toisella kädellä ei voi alueellistaa ja toisella ottaa pois vaan asioita on tarkasteltava kokonaisuutena.
Hän kuitenkin korostaa, että kysessä on vasta suppean työryhmän esitys eikä opetusministeriö ole vielä päättänyt asioista. Kiviniemen mukaan nyt kannattaa odottaa, mikä on opetusministeriön lopullinen ratkaisu.
Opettajankoulutusta pohtiva työryhmä esitti vastikään luokanopettajien aloituspaikkojen tuntuvaa siirtoa Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle ja koulutuspaikkakuntien karsimista.
Kiviniemen mukaan alueellistamisessa on nimenomaan hyödynnetty maakuntien osaamiskeskuksia, korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja, jotka ovat taanneet osaavan työvoiman saannin.
Opetusministeriö aikoo päättää yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä ensi vuonna.