Atlantti-seuran puheessaan kokoomuksen puheenjohtaja myös ojensi keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen näkemyksiä EU:n ulkopolitiikan tavoitteista.
Katainen vaati NATOn rauhankumppanuusmaille ja siis myös Suomelle pääsyä NATO-Venäjä-neuvoston yhteistyöhön.
- Suomen kannalta Nato-Venäjä -suhteen tiivistyminen sekä poliittisesti että käytännön yhteistyössä on tietysti myönteistä. Samalla kuitenkin Nato-Venäjä -neuvosto, jonka ulkopuolella Suomi on, vahvistuu eurooppalaisena turvallisuusfoorumina. Siihen ei sisälly mekanismeja kumppanimaiden informoimiseksi. Suomi on tästä foorumista - ellei nyt kokonaan pihalla kuin lumiukko - niin vaivaisukon tavoin porstuan pielessä, Katainen sanoi.
Suomi haluaa tietoja ohjuspuolustuksesta
Valtiovarainministeri perusteli Suomen pääsyä yhteistyöhön etenkin Naton ja Venäjän kaavaillulla ohjuspuolustushankkeella, josta Suomen on syytä olla tarkoin perillä:
- Naton ja Venäjän suhdekehityksen ja ohjuspuolustuksen osalta ei varmasti riitä, että seuraamme vain katseella. Tarvitsemme huolellisen arvion ohjuspuolustukseen liittyvistä kysymyksistä niiden tietojen valossa, joita saamme Naton suunnitelmista ja Nato-Venäjä -yhteistyön suunnitelmista. Mikä on niiden merkitys Suomelle? Tässä tilanteessa on Suomen etujen mukaista asettaa tavoitteeksemme se, että myös kumppanimaita olisi mahdollista ottaa mukaan Nato-Venäjä -neuvoston yhteistyöhön.
EU:n voimistettava ulkopolitiikkaansa
Toisena teemana Katainen nosti puheessaan EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, jota valtiovarainministerin mukaan on voimistettava.
- Eurooppa -neuvoston - presidenttien ja pääministereiden - on otettava vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta! Päämiesten ei pidä tehdä ulko- ja puolustusministereiden työtä, mutta heidän tehtävänsä on tuoda poliittinen tahto YUTP:n tueksi, Katainen vaati.
Opastusta Kiviniemelle - paino Venäjä-suhteisiin
EU:n onkin Jyrki Kataisen mukaan panostettava etenkin Venäjä-suhteisiin.
Tässä Katainen tuli opastaneeksi keskustalaista pääministeri Mari Kiviniemeä. Marraskuun lopulla Paasikivi-seurassa puhunut Kiviniemi otti Lähi-idän mittariksi EU:n ulkopolitiikan onnistumiselle:
-Unionilla on ollut luvattoman heikko asema jopa lähialueillaan, Lähi-idässä. Tässä onkin mittari unionin ulkopolitiikan vahvistumiselle - saammeko todellisen jalansijan ja vaikutusvallan Lähi-idässä ja sen ratkaisuissa, Kiviniemi sanoi.
Katainen tyrmäsi tänään Kiviniemen puheet haihatteluna.
- Lähi-idän rauha ei ole EU:n yhteisen ulkopolitiikan tärkein testi. Näin kovaa mittaria ei EU:n nyt kannata itselleen asettaa, Katainen latasi.
Kokoomusjohtaja nostikin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan koetinkiveksi EU:n naapuruston eli Venäjän.
- Ellei omaa naapuristoa kyetä hoitamaan kunnolla, on aika turha tähytä muuallekaan, Katainen sanoi. Hänen mukaansa ratkaisevaa onkin se, kykeneekö EU toimimaan yhtenäisenä Venäjän kanssa ja saako EU sitoutettua Venäjän kanssansa yhteistyöhön.