Tärkeää tietoa vai poliittista pornoa, kysyy poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä Turun Sanomien ylänurkassa. Wikileaks on julkistanut yli kaksi miljoonaa asiakirjaa. Näin isolla laastikauhalla rapatessa roiskuu varmasti eikä oheisvahingoilta vältytä. Kysymys kuuluukin, onko vallankäytön läpinäkyvyys niin tärkeä arvo, että se ylittää ja oikeuttaa negatiivisetkin seuraukset.
Poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä muistuttaa Turun Sanomissa, että perinteisiä tiedotusvälineitä ohjaavat vuosisatojen mittaan kehittyneet journalistisen vastuun mekanismit. Verkossa tällaisia konventioita ei ole. Kirjoittaja arvelee, että jos Neuvostoliitto ei olisi hajonnut taloudelliseen ja poliittiseen mahdottomuuteensa vuonna 1991, olisi internet hoitanut homman muutamaa vuotta myöhemmin. Paluu aikaan, jolloin hallitukset pystyivät säännöstelemään informaatiota mielensä mukaan edellyttäisi internetin sulkemista. Tämä taas ei ole ollut realistinen ajatus enää 15 vuoteen yksin verkkoon kytkeytyvien taloudellisten intressien takia, arvioi kolumnisti Markku Jokisipilä Turun Sanomissa.
Bioöljyä pohjoiskarjalaisittain
Paikalliset ratkaisut tärkeitä koko maailman kannalta, otsikoi Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja. Kolmannen maailman maiden väestönkasvu ja vaurastuminen ovat johtamassa siihen, ettei energiantuotannon nykyinen taso tule lähivuosikymmeninä riittämään alkuunkaan. Niin kauan kuin maailmanlaajuista ratkaisua energiantarpeeseen ei ole, ovat pienet paikalliset ratkaisut tuikitärkeitä. Niistä koituu iso puro, jonka avulla energiakriisin paheneminen voidaan estää tai sitä voidaan ainakin hidastaa, arvioi Karjalainen.
Fortumin Joensuun tehtaalla mahdollisesti tuotantoon pääsevä pyrolyysiöljy on hakkuujätteestä tuotettavaa bioöljyä. Vastaavia hankkeita soisi viriteltävän meillä enemmänkin. Hyödytetäänhän niillä sekä maakunnan taloutta että maailman tilaa. Näin Karjalainen.
Köyhyys ei kiinnostanut
Tämä vuosi on ollut Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemavuosi, aloittaa Etelä-Suomen Sanomat pääkirjoituksensa. Yksi teemavuosi ei köyhyyttä poista, mutta näytti, miten vakavasta ja vaikeasti hoidettavasti asiasta on kyse.
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet OECD:n kärkitahtia. Selvitysten mukaan köyhiä on vähemmän kuin ennen, mutta heidän tilanteensa on huonompi ennen. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska teemavuoden nimissä heitti puolueille köyhyyshaasteen ja pyysi niitä miettimään köyhyyden vähentämistä, keskusta, Sdp ja perussuomalaiset eivät vaivautuneet vastaamaan, kirjoittaa Etelä-Suomen sanomat.
Taistolaisuuden rippeet
Ei Laaksoa, Ei Kuoppaa, otsikoi Kalevan kolumnisti Kyösti Karvonen artikkelinsa. Kolumnisti viittaa vasemmistoliiton väistyviin kansanedustajiin Jaakko Laaksoon ja Mikko Kuoppaan.
Kolumnisti Kyösti Karvonen kirjoittaa, että Laakson edustama ja pitkään julkisuudessa häneen ehkä eniten henkilöitynyt vanha taistolaisliike häviää huhtikuun eduskuntavaaleissa jo pikkuista vaille olemattomiin. Laakso sekä kaksi muuta tunnettua ex-taistolaista, Esko-Juhani Tennilä ja Mikko Kuoppa, eivät asetu enää ehdolle eduskuntavaaleissa. Troikan poisjäänti tarkoittaa sitä, että ex-taistolaisten määrä vasemmistoliiton ryhmässä pienenee vähintäänkin puoleen.
Aikansa kutakin. Vasemmistoliiton on jo aikakin päästä irti osapuolijaon haamusta. Taistolaisuuden mädättävää vaikutusta ei silti pidä deletoida kansallisesta muistista. Nykyäänkin huudetaan itsenäisyyden perään, mutta kyllä se oli taistolaisvuosina paljon suuremmassa vaarassa kuin nyt.