Kaksipäiväisen huippukokouksen on määrä hyväksyä EU:n presidentin Herman Van Rompuyn työryhmän uudistusesitykset. Työryhmä esittää jäsenmaiden entistä tiukempaa budjettiseurantaa, mutta alkuperäistä lievempiä rangaistuksia huonosta taloudenhoidosta.

Saksa ei hyväksy uudistuksia, jos se ei saa läpi omia vaatimuksiaan. Saksan mielestä ainoa keino välttyä Kreikan talouskriisin tapaiselta tilanteelta on muuttaa kasvu- ja vakaussopimusta niin, että taloussääntöjä rikkovia maita uhkaa talouspakotteiden lisäksi myös äänioikeuden menettäminen. Tätä on unionissa vastustettu laajasti.

Saksa ja sitä tukeva Ranska ovat myös sitä mieltä, että uuden pysyvän talouden kriisinhallintamekanismin luominen EU:lle vaatii Lissabonin sopimuksen muuttamista. Torstai-iltana diplomaattilähteet kertoivat, että EU-maiden johtajat ovat myöntyneet sopimuksen rajoitettuun avaamiseen. Monet valtionpäämiehet antoivatkin kokouksen alla lausuntoja, jotka viittasivat jonkinlaiseen kompromissihalukkuuteen.

Uusi järjestelmä tekisi taloussääntöjä rikkovien maiden rangaistuksista aiempaa automaattisempia. Tarkoituksena on ehkäistä Kreikan talouskriisin toistuminen ja saada pankit paremmin vastuuseen aiheuttamistaan ongelmista. Nyt Kreikan 440 miljardin euron apupaketista vastaavat jäsenmaat eli tavalliset ihmiset.

Saksan liittokansleri Angela Merkel toisti kantansa saapuessaan torstaina kokouspaikalle Brysselissä.

- Tarvitsemme mekanismin, joka koskee myös pankkeja ja rahastoja, jotta kaikki vastuu ei jää veronmaksajille, Merkel sanoi. Hän ilmoitti aikovansa nostaa pöydälle myös jäsenmaiden äänioikeuden jäädyttämisen.

Osa EU-maista on vastustanut muutoksia Lissabonin sopimukseen - senkin takia, että ne pitäisi vahvistaa kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Lissabonin sopimuksen voimaansaattaminen kesti kahdeksan vuotta.

Erimielisyydet koskevat myös sitä, kenen johdolla kriisinhallintajärjestelmä pitäisi luoda, jäsenmaiden kesken ja Van Rompuyn johdolla vaiko komission johdolla. Suomi on kannattanut sitä, että asian valmistelu kuuluu komission toimivaltaan.

Kiviniemi: Suomi voi harkita muutoksia, jos on pakko

Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi jo keskiviikkona, että Suomi hyväksyy Lissabonin sopimuksen muuttamisen, jos se on välttämätöntä tulevan talouden kriisinhallintajärjestelmän takia. Kiviniemen mukaan tämä koskee kuitenkin vain kriisinhallintajärjestelmää, eikä Suomi halua avata sopimusta muilta osin.

Kiviniemen mukaan Brysselin huippukokouksessa tuskin pystytään sorvaamaan yksimielistä kantaa perussopimuksen avaamiseen.

- Monella maalla on periaatteellinen täysin kielteinen suhtautuminen siihen, Kiviniemi kertoi illansuussa Brysselissä.

Kiviniemen mukaan paljon on kiinni siitä, minkälaisia sopimusmuutoksia talouden kriisinhallintamekanismi vaatisi.

- Voi olla, että muutokset eivät ole erityisen dramaattisia. Sillä on taas vaikutusta siihen, miten näihin sopimusmuutoksiin suhtaudutaan jäsenmaissa, Kiviniemi sanoi.