Tölli sanoo tukevansa vapaaehtoisia liitoksia, mutta pakkoliitoksista hän ei ole innostunut.
- Pakolla ei suomalaisessa yhteiskunnassa saa kovin paljon hyvää aikaan, hän toteaa.
Metropolitpolitiikkaa tarvitaan Töllin mielestä ilman muuta, sillä elinvoimainen maa tarvitsee elinvoimaisen pääkaupungin. Sen kehittämien ei hänen mukaansa tapahdu muiden kustannuksella, vaan tässä on yhteinen etu.
Tölli pitää kuitenkin pääkaupunkiseudun kuntien asiana, kehitetäänkö metropolia kuntaliitoksiin vai hallinnon kehittämisen kautta. Hän pohtii myös, mikä olisi paikallisdemokratian rooli mahdollisen suuren kunnan pienemmillä alueilla.
Ministeri ei myöskään halua arvioida, mikä olisi oikea kuntamäärä. Vuonna 1917 Suomessa oli 532 kuntaa, ja vuosituhannen alussakin vielä 442 kuntaa, mutta nyt määrä on 342.
Metropoliasia oli esillä hallituksen iltakoulussa keskiviikkona. Iltakoulussa valmisteltiin selontekoa, joka tulee valtioneuvoston käsittelyyn 5. marraskuuta. Vasta tuolloin tiedot tulevat julkisiksi.
Eduskuntaan selonteko aiotaan viedä jo seuraavalla viikolla. Pääkaupunkiseudun laaja-alaisen yhteistyön kehittämistä käsittelevä metropolihanke koskee kaikkia alueen kuntia.