Puhemies muistelee, että nykyisellä palkkiotoimikunnalla olisi vielä jäljellä toimikautta puolitoista vuotta. Niinistö pohtii, että toinen asia sitten on, onko nykyisellä eduskunnalla halua käsitellä asiaa, joka menee seuraavan eduskunnan kaudelle.
Niinistö puhui politiikan toimittajille eduskuntavaaleja koskevassa seminaarissa eduskunnassa.
Sauli Niinistö kertasi, että palkkiotoimikunta perustettiin seuraamaan valtion virkamiesten palkkaluokkakehitystä ja tekemään ehdotuksia kansanedustajien palkkioista.
Nykyisin valtion virkamiesten palkat nousevat aiempaa selkeämmin tulkittavina, yleensä prosenttikorotuksina. Voisi siis olla mahdollista, että kansanedustajien palkkiokorotukset seuraisivat suoraan valtion prosenttikorotuksia.
- Palkankorotusten järjestelyvarojen osuuden soveltamista pitäisi vielä miettiä, Niinistö pohtii.
Niinistö harkitsisi avustajien siirtoa eduskuntaryhmien alaisuuteen
Eduskunnan puhemies pohdiskeli alustuksessaan myös muita eduskunnan hallinnollisia asioita. Puhemiehen ajatus on askarrellut kansanedustajien avustajien siirtämisessä edustajien alaisuudesta eduskuntaryhmien kanslioihin.
- Silloin ei olisi 200 työnantajaa vaan kahdeksan.
Eduskunnassa on tällä hetkellä kahdeksan eduskuntaryhmää. Tällä hetkellä avustajat ovat edustajien yksin tai yhdessä valitsemia. Palkan maksaa eduskunta.
Niinistö pohdiskeli, että ryhmäkanslioiden työnjohdon alaisuudessa avustajien voimavarat olisivat järkevämmin käytössä.
- Edes kokeiluna. Jos joku ryhmä haluaisi, saisi tehdä näin.
"Perussuomalaisten voi olla vaikea saada lisää saalista"
Puhemies Sauli Niinistö arvioi myös tulevia eduskuntavaaleja. Niinistö sivusi Perussuomalaisia ja pohti, olisiko puolueen kannatus nyt huipussaan.
- Näillä eväillä voi olla vaikea saada lisää kannatusta.
Niinistön mukaan esimerkiksi homoja ja kirkkoa koskeva keskustelu on kaukana Perussuomalaisten asialistalta.
Puhemies veikkaa vilkkaita vaaleja
Puhemies arvioi vastoin joidenkin pelkoja, että eduskuntavaaleista voi tulla vilkkaat äänestysinnonkin osalta.
Viikonloppuna käytiin keskustelua vaihtoehdosta, jossa vaalien jälkeen nykyiset kolme suurta puoluetta muodostaisivat yhteishallituksen. Keskustan Hannes Mannisen ehdotuksen ehätti jo torppaamaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
Niinistö muistuttaa käyttäneensä vastaavia puheenvuoroja kolmen suuren puolueen hallituksesta silloin, kun Suomi putosi taantumaan.
- Tämänhetkinen ilmapiiri ei ymmärrä kriisihallituksen tarvetta, pohdiskeli Niinistö.
Puhemies kuitenkin muistutti Saksasta, jossa edellinen hallitus perustui niin sanottuun suureen koalitioon, jossa olivat sekä kristillisdemokraatit (CDU) että sosiaalidemokraatit (SPD).
Niinistö pohti, mitä tapahtuisi, jos nykyinen porvarihallitus menestyisi ensi kevään vaaleissa ja historiallisen harvinaisesti jatkaisi ensi vaalikauden. Hän aprikoi, että silloin voitaisiin lähestyä ruotsalaista blokkimallia ja porvariyhteistyöstä voisi tulla hallitseva blokki pitkäksikin aikaa.
- Se olisi jo traditio ensi vaalikauden jälkeen. SDP on tähän herännyt ja yrittää rikkoa tuota blokkia.