Perustuslain 116. pykälä toteaa "Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muuten virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti."
Eduskunnan perustuslakivaliokunta, jolla ei ole muuta koneistoa kuin sihteerinsä, ei voi itse juuri tutkia, oliko Matti Vanhanen jäävi kopauttaessaan nuijaa, kun hallitus jakoi Raha-automaattiyhdistyksen tukea Nuorisosäätiölle, joka oli tukenut hänen vaalityötään. Homma on jätettävä poliisille ja valtakunnansyyttäjälle, joka toimii syyttäjänä myös valtakunnanoikeudessa.
Tutkinnan tehtävänä olisi sitten osoittaa, onko Vanhanen syyllistynyt tahalliseen tekoon tai törkeään huolimattomuuteen asiassa. Perustuslaki on tietoisesti jättänyt ministerien virkarikoksen määritelmän suppeammaksi kuin virkamiehillä, koska aikoinaan esimerkiksi lähes kaikkia työministereitä vaadittiin syytteeseen valtakunnanoikeudessa, koska maassa oli työttömyyttä. Ministereitä halutaan suojata poliittisiin syihin perustuvalta käräjöinniltä.
Jos Matti Vanhanen unohti jääviytensä, olisi osoitettava, että tapaus oli poikkeuksellisen törkeä. Lopullinen päätösvalta asiassa kuuluu eduskunnalle. Perustuslakivaliokunnan tarkoituksena on, että asia on saatava valmiiksi vielä ennen vaaleja.
Jos eduskunta päättää viedä asian valtakunnanoikeuteen, käsittely pääsisi todennäköisesti käyntiin vasta vaalien jälkeen, mikä on tietysti vaalitaistelun ilmapiiriäkin ajatellen järkevää.