Lahden seudun kuntaliitoshankkeen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Viljanen (kok.) on pettynyt pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) lausuntoihin, jotka tämä antoi Hollolan neuvoa-antavan kansanäänestyksen ja kunnissa järjestettyjen mielipidekyselyjen jälkeen.
Lausunnoissa Kiviniemi toi esille tyytyväisyytensä kuntaliitossuunnitelmien kaatumiseen. Puheenjohtaja Ilkka Viljanen toi närkästyksensä esille suurkuntahankkeen rääppiäistilaisuudessa Lahdessa tiistaina.
Nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi määräsi kuntaministerinä ollessaan Lahden seudulla käynnistettäväksi kuntajakoselvityksen. Ns. paras-hanke, jolla kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyötä on vauhditettu, alkoi jo edellisen kuntaministerin kaudella.
Viljanen ei usko kilpensä tahriintuneen
Kuntaliitoshankkeen puheenjohtaja Ilkka Viljanen arvioi, että nyt on nurkkien siivoamisen aika. Omien sanojensa mukaan hän lähti vetämään kuntaliitoshanketta maakunnan ja alueen etu mielessä, eikä siksi, että olisi saanut ylimääräisiä kannuksia kevään eduskuntavaaleihin.
- Olen paljasjalkainen lahtelainen ja Asikkalan kesäasukas. Poliitikkona maakunnan paras on ollut aina tärkeintä. Karille ajaneesta kuntaliitoshankkeesta, niin kuin mistä tahansa muusta asiasta voi syntyä poliitikolle riippakivi. 10-15 vuotta sitten asia olisi harmittanut pahemmin, mutta nyt yön yli nukkuminen auttaa, toteaa Viljanen.
Viljasen mielestä Lahden on nyt keskityttävä omien nurkkiensa siivoamiseen, tehtävä ikään kuin tulevaisuustyötä ja pantava palvelunsa esimerkiksi terveyspuolella kuntoon sitä silmällä pitäen, että olisi halutumpi, kun seuraavan kerran ryhdytään liitoksesta puhumaan.
Johdon viesti ei saavuttanut asukkaita
Ilkka Viljasella ei ole vielä selvää kuvaa siitä, mikä meni pieleen uusi kunta -valmistelussa.
- Aika ei ollut vielä kypsä liitokselle. Viesti, joka johtoryhmässä tuntui selvältä, ei mennyt perille kansalaisille, toteaa Viljanen.
Viljanen pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että kansa otti osin kantaa musta tuntuu-periaatteella, eikä faktojen perusteella.
- Vanhoissa peruskunnissa kuntaidentiteetti ja mielikuvat vaikuttivat enemmän kuin faktat, sanoo Viljanen.