Pääministeri Matti Vanhasen seitsemää vallan vuotta arvioivat Ylen Aamu-Tv:ssä MTV3 uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala.
Vanhasta on sanottu toimitusjohtaja-pääministeriksi.
- Hän on elänyt niin kuin kahdella raiteella. Hyvin hallinnoiden ja kylmähermoisesti tätä poliittista puolta ja sitten tämä toinen yksityinen puoli on kulkenut siinä rinnalla. Teflonpintamaisesti ne ovat kulkeneet toisiaan koskettamatta, arvioi Ylä-Anttila.
Ruokasen mukaan Vanhasen kaudella varsinaiset asiat ovat lutviutuneet hyvin ja ministerit ovat olleet tyytyväisiä vapauteensa.
- Silti skandaalinkäry leijuu valitettavasti pääministerin ympärillä pitkään.
Vanhasen aikana porvarihallitus vakiintui toimivaksi hallituspohjaksi. Seuraajalle jää muun muassa kuntien talousahdinko ja epävarmuus siitä, kuinka talouskriisistä selvitään.
Poliittiinen johtajuus puuttui
Ruokanen muistutti, että Vanhanen otti hallinnollisen asenteen myös julkisuuteen. Keskeneräisistä asioista ei saanut puhua.
- Se on ongelmallista. Ei demokratia voi olla sitä, että päätetään hallitusohjelma ja sitten sitä noudatetaan; katsotaan kuin puhelinluettelosta asia kerallaan eikä puhuta mitään ulkopuolelle.
Hänen mukaansa tämä kertoo virkamiesmäisyydestä.
- Häneltä on puuttunut poliittinen johtajuus, semmonen leadership. Hän ei nosta lippua minkään asian puolesta mutta hoitaa asiat kunnolla ja siististi, Ruokanen sanoo.
Ylä-Anttilan mukaan keskustelevan johtajan takaa paljastui myös jääräpäisyys.
- Harva olisi lähtenyt yksityiselämän rajoista viimeiseen asti kaikki oikeusasteet veivaamaan.
Vanhanen piti kuitenkin periaatteellista ratkaisua tärkeänä, ja aihe pysyi julkisuudessa vuodesta toiseen.
Yksinäinen susi
Vanhanen on yksinäinen susi, jolta puuttuu sparrausrinki. Seurauksena syntyi esimerkiksi Rukan tuliaisena eläkeratkaisu, jolle ei ollut pohjustettu tarpeeksi laajaa tukea.
Lahden puoluekokouksessa Vanhanen pahoitteli keskustan kahtiajakautumista mutta päätomittajien mielestä hän olisi voinut ottaa asian hyppysiinsä eikä antaa sen noin vain tapahtua.
- Ehkä Suomi jää parempaan kuntoon kuin keskusta. Miten voi puolejohtaja sallia sellaisen koplaamisen joka tapahtui puoletoimistossa, Ruokanen ihmetteli.
Myös Iltalehden Hakalan mukaan Vanhanen pärjäsi hyvin pääministerinä mutta ei kovin kummoisesti keskustan puheenjohtajana.
- Hänhän tuli tuntemattomana pääministeriksi. Vähän sama kuin jos nyt Timo Kaunisto olisi lähtenyt puheenjohtajaksi.
Vanhanen tuli aikoinaan keskustan puheenjohtajavaalissa neljänneksi kuten Kaunistokin.
Ei takalisto vaan asiat
Kulttuuriministeri Stefan Wallin (r.), joka vastaa myös tasa-arvoasioista, tuomitsi Iltalehden jutun keskustan uudesta puheenjohtajasta Mari Kivinemestä takalistojournalismiksi.
Iltalehden Petri Hakala puolustautuu, että ideana oli ainoastaan esitellä tuleva pääministeri. Hänen mukaansa juttu ei ollut asenteellinen, ja samaan tyyliin olisi tehty juttu miehestäkin.
Hakala korostaa, että Kiviniemin julkisuudenhallinta on aivan eri tasolla kuin Vanhasen. Hänen aviomiehensäkin toimii alalla. Vanhanen taas olisi kaivannut apua.
- Muutama neuvo olisi ollut tarpeen nais- ja yksityisasioiden hoidossa.
Päätoimittajat vakuuttavat, että naispääminisiteriä kohdellaan asioiden perusteella.