Onko politiikka osto- ja myyntiliike, kyselee Iltalehti ja päättelee, että Tiura-kohu antoi synkän kuvan suomalaisen kansanvallan tilasta.
Arto Merisalo nauttii julkisuudesta ja haluaa esiintyä suurena vaikuttajana. Hänen uskottavuudestaan kertoi eilinen kieltäytyminen julkistamasta kohunauhojaan. Ehkä niillä on liian paljon hänelle kiusallista?
Poliitikoilla on kuitenkin ollut aikaa keskustella kymmeniä tunteja harmaalla alueella operoineen liikemiehen kanssa. Merisalo ei ole edustanut mitään merkittävää, mutta hänen intressinsä olivat raadollisen näkyvät. Tuskin hän on edes ollut ainoa tällainen vaikuttaja.
Tiuran kietoutumisesta Merisalon verkkoon kertoivat jo aiemmat matkalippu-, huonekalu- ja muut kytkökset. Jos Tiura aikoo jatkaa politiikassa, kannattaa etsiä uusi alku uudella tyylillä. Ehkä hän voisi jopa osallistua poliittiseen keskusteluun?
Näin siis Iltalehti.
Tiura-kohu jyräsi
Seinäjoella ilmestyvän Ilkan kolumnisti Virpi Niemistö kirjoittaa, että Tiuran alle jäivät niin Nato, Heinola kuin Kajaanikin.
Suomen suurimman sanomalehden teettämä Nato-gallup kutistui tiistai-iltaan mennessä yhden palstan uutiseksi, vaikka Naton pitäisi olla yksi ensi kevään eduskuntavaalien kärkiteemoista.
Suomen puolustusratkaisujen pohtimisen sijaan tiedotusvälineet toitottivat Marja Tiuraa.
Tiuran marina julkisesta kiirastulesta on turhaa hänen suurelta osin omin eväin keittämässään liemessä. Sen sijaan sopii ihmetellä, miksei kukaan kysele, millä asialla liikemiehet eräänkin suuren puolueen ryhmäjohtajan huoneessa viime vaalien jälkeen istuivat.
Tiura-kohu jyräsi alleen myös Heinolan reumasairaalan ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön lopettamisten jälkipyykin.
Lappu Heinolan sairaalan luukulla koskettaa satoja reumapotilaita ja heidän omaisiaan. Kajaanin 110-vuotiaan opettajakoulutuksen alasajo on välittömiä seurauksiaan paljon järisyttävämpi uutinen korkeakoulu- ja aluepolitiikan kannalta.
Kansanedustaja Tiuran jatkuvien selittelyjen sijaan haluaisin kuulla peruspalveluministeri Paula Risikolta (kok.), onko reumasairaiden kuntoutus Heinolan jälkeen taattu?
Entä mitä mieltä Kainuusta politiikan kärkikaartiin ponnistanut ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) on maakunnan korkeakoulutuksen näivettymisestä, josta päätettiin Lehtomäen ja keskustan ollessa hallituksessa?
Näin Ilkan Virpi Niemistö Pohjanmaalta.
Palautetta OECD:ltä
Uutispäivä Demari löytää OECD:n tavanmukaisesta raportista jotain valonpilkahduksiakin.
OECD ei usko Suomen pikaiseen nousuun taantumasta, vaan ennustaa paljon hitaampaa toipumista kuin esimerkiksi kotimaiset tutkimuslaitokset. Tämä yhdessä väestön ikääntymisen kanssa muodostaa hankalan yhtälön. Julkisen talouden kestävyys on koetuksella.
Kun OECD:n saamat perustiedot ovat peräisin Suomen valtiovarainministeriöstä, ei pidä ihmetellä, että monet johtopäätöksetkin ovat samansuuntaisia.
OECD:n raportti antaa joiltakin osin myös varsin kirpeää palautetta nykyisille talouspolitiikan päättäjille. Raportissa muun muassa todetaan, että Suomen panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ovat eurooppalaisessa katsannossa varsin vaatimattomalla tasolla. Keskiviikkona eduskunnan käsittelyssä ollut lisäbudjetti ei muuta tätä asetelmaa miksikään.
OECD:n mielestä veropolitiikkaa pitäisi uudistaa tavalla, joka hillitsee tuloerojen kasvua ja siten lisää oikeudenmukaisuutta. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi tulo- ja pääomaverotuksen erillisyyden poistamista. Näiltä osin maaraportti antaa hyviä eväitä talousohjelman laatijoille.