Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.
Rusin asianajaja Olli Santanen kertoo heidän hallussaan olevan aineiston osoittavan, että Supon toiminta oli lainvastaista. Virka-aseman väärinkäyttö oli jopa törkeää.
Santanen huomauttaa Juntusen ja Rusin tapausten aikataulujen yhteydestä. Juntusen vakoilutapauksesta oli runsaasti todisteita. Silti Supo päätti toukokuun alussa 2002, ettei tapausta tutkita. Vain kaksi viikkoa myöhemmin aloitettiin Rusin aiheettomaksi todettu tutkinta.
Rusin ja Santasen tietojen mukaan syyttäjä ei edes saanut tietoa Supon Juntusta koskevista tutkimuksista, eli tutkijat, heidän johtajanaan osastopäällikkö Moilanen, päättivät itse, ettei asiaa viedä eteenpäin.
Rusi ja Santanen kysyvätkin, mikä muu kuin esitutkintalaki ohjasi supon toimintaa. He uumoilevatkin, että kyseessä oli poliittinen valinta tai suojelu, sillä Juntunen oli ollut jo vuodesta 1999 lähtien SAK:n tukemien poliittisten kampanjoiden työntekijä.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan SAK:n tiedotuspäällikkö Riitta Juntunen toimi useana vuonna Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin vakoilijana. Suomen Suojelupoliisi totesi kuitenkin, ettei syytä jutun tutkimiseen ole. Juntunen on itse ollut haluton kommentoimaan asiaa.