Selkeyttä rauhanturvaajan sääntöihin
Toimittaja Tuomas Rimpiläinen kommentoi Turun Sanomissa sitä, että puolustusministeriö selvittää suomalaisten rauhanturvaajien voimankäyttövaltuuksien riittävyyttä.
”Valkokankaalle heijastuu valokuva hätääntyneestä nuoresta pojasta, joka juoksee tien yli. Hän osoittaa konepistoolilla suoraan kohti kuvaajaa.
On menossa suomalaisten rauhanturvaajien voimankäyttöoppitunti Tshadissa. Rauhanturvaajien on vastattava sotilaslakimiehen kysymykseen: saanko ampua?”
Rimpiläinen muistuttaa, että nykyajan kriisinhallintaoperaatioissa aseenkäytön rajoja pohdiskellaan oppitunneilla. Kirjoittajan mielestä poliitikkojen tyytyväisyys kriisinhallintalakiin ei vielä takaa sitä, että tosielämän säännöt olisivat riittävän selviä tai että juristi osaisi neuvoa sotilasta joka tilanteessa.
”Rauhanturvaaja saa ampua hyökkääjää puolustaakseen itseään tai palvelustoveriaan. Jos hyökkääjä lähtee pakoon, häntä ei saa enää ampua. Tässäkin selvältä kuulostavassa säännössä on ongelma. Tulitaistelussa ei aina voi sanoa, mitä vastustaja tekee; juokseva taistelija kun voi olla pakenemassa tai siirtymässä parempaan suojaan ampuakseen lisää.”
Rimpiläisen mielestä sääntöjä pitää yhä selkiyttää, sillä ”rauhanturvaajalla täytyy olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.”
Venäjän politiikka näkyy lapsiasioissakin
Rajatonta isänmaallisuutta, otsikoi Aamulehti pääkirjoituksensa.
”Mitähän Venäjällä mahdettaisiin sanoa, jos Suomen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula lähtisi ison seurueen kera vaikka Pietariin mestaroimaan, miten siellä asuvaa venäläis-suomalaista lasta pitäisi kohdella?”
Lehti ihmettelee sitä, miten Venäjä katsoi oikeudekseen lähettää oman lapsiasiavaltuutettunsa Pavel Astahovin järjestelemään Turussa asuvan suomalais-venäläisen pojan huostaanottoasioita.
”Venäläisviestimissä suomalaisten lastensuojeluviranomaisten toiminta leimattiin jopa stalinistiseksi kidutukseksi.”
”Kohu yltyi niin pahaksi, että sitä piti selvitellä jopa presidenttitasolla. Se voidaan nähdä osana Venäjän linjaa, jossa se sitoutuu suojelemaan kansalaisiaan myös maan rajojen ulkopuolella, tarvittaessa vaikka asevoimin.”
Keskustan nuoret ydinvoimaa vastaan
Keskustan energiapoliittinen linja horjuu, kirjoittaa Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen Jukka Koivula Suomenmaassa.
”On hälyttävää, että jopa ikiaikainen ydinvoimakriitikko, pääministeri Matti Vanhanen on tyytynyt seurailemaan vellovaa ydinvoimakeskustelua ottamatta siihen mitenkään kantaa. Vanhanen näyttää jopa olevan luisumassa ydinvoiman lisärakentamisen kannattajiin.”
Koivula epäilee, että monet muutkin keskustalaiset kansanedustajat näyttävät vihreää valoa ydinvoiman lisärakentamiselle.
Kirjoittaja kertoo, että Keskustanuoret ja Keskustan opiskelijaliitto ovat yhdessä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton, Svensk Ungdomin, Vasemmistonuorten, Vasemmisto-opiskelijoiden ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden sekä ympäristöjärjestöjen kanssa lähteneet mukaan Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan.
Kampanjan ideana on antaa lupaus äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka äänestää uusien ydinreaktorien rakentamista vastaan, tai uutta kansanedustajaehdokasta, joka vastustaa ydinvoimaa.
"Signaali on varsin voimakas ukkopuolueen suuntaan: keskustalaiset nuoret vastustavat ydinvoiman lisäämistä. Mikäli nuorten ääntä todella kuunnellaan ja arvostetaan keskustassa, ei tätä voida jättää huomiotta.”
Reilua kauppaa myös kotimaahan
Yli puolet suomalaisista olisi valmis ottamaan reilun kaupan pelisäännöt myös kotimaiseen ruokaan, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tiedot perustuvat lehden teettämään kyselyyn.
Reilun kaupan periaatteiden käyttöönoton kannattajia on 56 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista. 19 prosenttia vastustaa.
”MTK:n maaseutunuoret ovat ehdottaneet, että reilun kaupan kaltaiset pelisäännöt pitäisi saada myös kotimaiseen ruuantuotantoon. Se vaatisi käytännössä uuden sertifiointijärjestelmän perustamista.”