Turun Sanomienpääkirjoitustoimittaja Ari Niemi pohtii kolumnissaan Sauli Niinistön asemaa puhemiesvaalin jälkeen ja keskustelua presidentin valtaoikeuksista.
Niemen mukaan Niinistö voi olla pikkutarkka euronvenyttäjä, ikävä puhemies, ylimieliseltä vaikuttava, kansaa kosiskeleva ja sen edustajia pompotteleva presidenttiehdokas ja viimeiseksi autiolle saarelle mukaan nimettävä matkakumppani.
Puhemiesäänestys oli Niemen mielestä silti eduskunnan arvovallasta huolestuneille kansanedustajille laukaus omaan jalkaan. Niinistön arvovalta kasvoi, eduskunta puolestaan näyttäytyi laumana vaikeina aikoina hulppeista eduistaan tinkimättöminä pikkusieluina, Niemi toteaa.
Hänen mukaansa idealistit sanovat, että perustuslakia muokatessa pitää unohtaa, kuka on vallassa ja kenestä ehkä tulee seuraava presidentti. Halosta muutokset eivät enää koske. Mielipidemittausten ainoa suosikki Niinistö vastustaa vallan karsimista.
"Ovatko kokoomuslaiset sitten idealisteja?", Niemi kysyy.
"Miksi he haluaisivat viedä vahvan presidenttiyden puolesta puhuvalta ja valtaa mielellään käyttävältä Niinistöltä työkalut käsistä?”
”Entä sitten demarit. Miksi he haluaisivat Niinistölle mahdollisimman paljon valtaa suhteessa seuraavaan pääministeriin?"
Kiusaaminen on muodissa
Suomenmaan
pääkirjoituksen mukaan kiusaamisesta on tulossa Suomessa muoti-ilmiö, jos otsikoita on uskominen.
"Kiusaaminen näyttää olevan sikäli demokraattista, että se koskettaa tasapuolisesti tasavallan ylintä johtoa, presidenttiä, eduskunnan puhemiestä ja pääministeriä", lehti kirjoittaa.
Suomenmaan mukaan sosiaalidemokraattien mielestä kokoomus kiusaa tasavallan presidenttiä Tarja Halosta. Uutispäivä Demari jopa epäili pääkirjoituksessaan tiistaina, että kokoomus pyörittää verkossa vihakampanjaa presidenttiä kohtaan Yhdysvaltain republikaaneilta lainatuilla opeilla.
Lisäksi lähes sata kansanedustajaa kiusasi puolestaan Sauli Niinistöä tiistain puhemiesvaalissa jättämällä uurnaan lipun, jossa ei ollut Niinistön nimeä.
Suomenmaan mukaan varsinainen kestokiusattu on pääministeri Matti Vanhanen.
”Monet toimittajat arvioivat hänen tekemisiään stalinistisen rikostutkinnan periaatteella: kun syyllinen on tiedossa, kyllä se rikoskin lopulta löytyy.”
Yhteisvastuu esillä
Uutispäivä Demari
arvioi pääkirjoituksessaan presidentin ja eduskunnan puhemiehen puheita valtiopäivien avajaisissa.
On helppo olla samaa mieltä tasavallan presidentin kanssa siitä, että työllisyyden parantaminen on Suomessakin suurin välitön haaste, lehti kirjoittaa. Erityisen huolissaan presidentti oli nuorten työttömyydestä. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa menetettyyn sukupolveen.
Demari toteaa, että maassa on viime aikoina keskusteltu runsaasti työurien pidentämisestä. Presidentinkin mielestä työuria voidaan pidentää sekä niiden alkupäästä että loppupäästä, mutta pakkokeinot eivät tässä auta, lehti jatkaa.
Puhemies Niinistö huomautti lehden mukaan osuvasti, että laman taakka pitää jakaa tällä kertaa tasaisemmin kuin 1990-luvulla. Viestiä kansanedustajille lähti siitä, etteivät he voi parempiosaisina velvoittaa muita, elleivät itse ole valmiita mistään luopumaan.
Juhlapuheet vailla sisältöä
Savon Sanomatpohtii puolestaan juhlapuheiden sisältöä tai lähinnä sen puutetta.
Lehden mukaan tavaksi on tullut, että eturivin poliitikot tekevät tärkeimmät poliittiset avauksensa tai käyttävät painavimmat poliittiset puheenvuoronsa muilla kuin virallisilla areenoilla.
"Eduskunnan puhujapöntöstä kuulee harvoin puhetta, jolle koko kansakunta höristäisi korviaan. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on instituutio, mutta milloin presidentit ovat saaneet puheillaan jotain liikkeelle?"
Savon Sanomien mukaan sama koskee valtiopäivien avajaisia, joka kuitenkin on tilaisuus, jossa tasavallan kaikki poliittista valtaa käyttävät ovat paikalla.
Lehti kysyykin, että kärsisikö juhlallisuus, jos pidettävissä puheissa itsestäänselvyyksien sijasta otettaisiinkin kantaa suoraan ja reippaasti?
"Kärsisikö muoto, jos mukana olisi myös sisältöä?"