Lehtomäki kiertää loppuviikolla Vakka-Suomessa keräämässä paikallisten elinkeinoelämän edustajien mietteitä. Torstaina illalla ministeri vierailee Uudessakaupungissa ja perjantaina Pyhärannassa ja Kustavissa avoimissa yleisötilaisuuksissa.
Varsinkin vakkasuomalaiset kalastajat ovat kritisoineet voimakkaasti puiston laajentumista alueelleen, sillä he pelkäävät elinkeinonsa kärsivän rauhoitusmääräyksistä.
- Suurimmat ongelmat eli hylje ja merimetso ovat kaikkien tiedossa. Muita ongelmia ovat kalastajien väheneminen ja keski-iän nousu. Meidän toimintamahdollisuuksia on viimeiset 15 vuotta leikattu. Vanha viisaus sanoo, että yksi oljenkorsi voi kamelin selänkin katkaista ja meillä alkaa nyt viimeistään olla jo toiseksi viimeinen korsi selässä. Me tarvitsemme nyt parannuksia, emme heikennyksiä. Epäilemme, että kansallispuisto ei niitä parannuksia meille toisi, toteaa pitkän linjan ammattikalastaja, pyhärantalainen Seppo Lamberg.
Ympäristöministeri Lehtomäen mukaan näkemykset perustuvat osin virheellisiin käsityksiin.
- Minulla on tuntuma, että jonkin verran virhekäsityksiä vielä on. Esimerkiksi kansallispuisto ei sinänsä tee kalastamista mahdottomaksi, vaan metsähallituksen luvalla hyvin monenlaisetkin kalastuksen muodot ovat kansallispuistossa mahdollisia. Vakka-Suomessa on myös tärkeitä ja hyviä suunnitelmia kalastuspuiston ja kalankasvatuselinkeinon kehittämiseksi, mutta ei ole mitään sellaisia asioita, jotka tekisivät kansallispuiston ja kalastuspuiston läsnäolon samalla alueella jotenkin mahdottomaksi, Lehtomäki oikoo käsityksiä.
Valmistelu kismittää
Kalastuselinkeinon harjoittajien mielestä kansallispuiston perustamisesta on keskusteltu kalastajien kanssa aivan liian vähän. He syyttävät valmistelua jopa salamyhkäiseksi. Seppo Lamberg kummeksuu valmistelun vaiheita.
- Se on kismittänyt, että tämän puistohankkeen aloitus tehtiin ikään kuin salassa. Silloin alussa olisi jo pitänyt kiertää täällä ja saada paikallisten asukkaiden mielipiteet esille. Meillä oli käsitys, että jo vuonna 2002 lausumamme kielteiset kannat kansallispuiston tulosta Vakka-Suomeen olisivat riittäneet. Luulimme, että näiden lausuntojen jälkeen asiaa olisi valmisteltu vain Satakunnan puolelle, mutta nyt sitten yhtäkkiä taas sitä tehdäänkin myös Vakka-Suomeen, Lamberg ihmettelee.
Lehtomäki puolustelee valmistelua.
- Meidän virkamiesvalmistelijat ovat käyneet aktiivista keskustelua kuntien virkamiesten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Valmisteluun on ollut mahdollista päästä mukaan. Muistutan, että mitään muuta päätöstä ei ole vielä tehty, kuin päätös kansallispuiston perustamisesta. Aluerajauksista mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, Lehtomäki toteaa.
Rajanvedolle mahdollisuuksia
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki toivoo torstain ja perjantain maakuntavierailun avartavan kaikkien osapuolten näkemyksiä.
- Odotan rakentavaa ja hyvää keskustelua. Vaikka kunnat ovat olleet kriittisiä, niin uskon että vastaanotto on kuitenkin hyvä. Odotan, että pääsemme keskustelemaan suoraan siitä, mitä kansallispuiston tuleminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Uudenkaupungin edustalla on jo nyt paljon Natura-hankkeen kautta suojeluun tulevia alueita, joten kansallispuisto ei välttämättä ole mikään iso muutos, Lehtomäki muistuttaa.
Hänen mukaansa lakiesitys kansallispuistoasiassa yritetään saada eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella.
Puolustajatkin kokoavat rivejään
Tähän mennessä Selkämeren kansallispuistoasiassa eniten ääntä ovat pitäneet alueen elinkeinonharjoittajista kalastajat ja kalankasvattajat.
Puolustajiakin hankkeelle löytyy. Vakka-Suomen Luonnonystävät -yhteenliittymä on perustanut Avakka Selkämeri -nettisivuston, johon se on koonnut aineistoa puistohankkeen perustamisen puolesta.
Sivuston mukaan puistohanke lisäisi alueen vetovoimaa ja antaisi lisäansioita niin kalastajille kuin matkailuyrittäjillekin.
OTA KANTAA: pitäisikö Selkämeren kansallispuisto ulottaa Vakka-Suomeen asti?