Jokisen eväät

Repe Jokinen ei näytä eikä kuulosta tennisvalmentajalta. Jokinen muistuttaa 80-luvun rikosleffojen pikkukonnaa ja äänessä on raspia kuin Bonnie Tylerilla. Toisaalta Jokinen on toiminut Suomen Davis Cup -joukkueen kapteenina, valmentanut maamme parhaita nimiä vuosikymmenet ja rakentanut oman tenniskeskuksen. Hänen hahmostaan huokuu asioiden kyseenalaistaminen ja kova työ.

Lähdimme Repen tennisleirille sen takia, että ohjelmaan oli haalittu paljon tennikselle vierasta tavaraa ja yhdistelty asioita mielenkiintoiselta kuulostavalla tavalla. Jokinen veti poikkeuksellisesti liiton talenttileiriä, joka oli lähtenyt vierailulle normaalista ympäristöstään Pajulahdesta Kisakallioon.

Yhdessä Tennisliiton kanssa Repe suunnitteli leirin ideaksi vieraiden tilanteiden kohtaamisen. Nuoret laitettiin muun muassa rytmisen voimistelun ryhmään, heillä teetettiin paljon liike- ja koordinaatioharjoitteita. Repelle tärkeää ei ollut nuoren loistaminen kaikessa vaan osaamattomuuden sietäminen ja siihen reagointi. Palaute oli suoraa. Repe sanoi selkeästi että ei voinut hyväksyä jos pojat ja tytöt lyövät läskiksi, kun eivät osaa. Juuri tässä on oppimisen ja kehittymisen siemen.

Kun pimeä alkoi laskeutua, lähdettiin syvälle metsään järven rannalle. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että pilkkopimeässä metsässä oltaisiin oltu jopa yötä, mutta oli kyllä hyvin järkevää aloittaa vain kolmen tunnin keikalla. Leirinuotion rätistessä käytiin hiljaisesti läpi henkisen valmistautumisen perusteita ja otteluun keskittymistä. Erittäin vilkas ryhmä istui silmät kiinni metsässä pitkään. Hetki jäi mieleen. Tuntui että omatkin asiat alkoivat ratketa.

Kun ajoin kotiinpäin, mietin, että jos omat lapseni joskus haluavat kehittyä urheilijana, toivon, että he pääsisivät Repen kaltaisen valmentajan hoiviin.

Vuokralle halutaan 4m2 Olympiastadionin alta

Arto Bryggare voitti 110m aitojen hopeaa kaikkien aikojen ensimmäisissä yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä 1983. Suoritus on pohjoismaiselta pikajuoksijalta häkellyttävä. Sisun haastattelussa Artsi sanoi, että kaikki jotka väittävät ettei yleisön paine vaikuta, eivät puhu totta. Hänelle tuon asian käsittely tuotti aikanaan jonkin verran vaikeuksia. Se olisi voinut viedä tuon legendaarisen mitalin, ellei Bryggare yhdessä lähipiirinsä kanssa olisi käynyt läpi piiruntarkasti kisapäivän tapahtumat jo etukäteen.

Artsi kertoi, että Olympiastadionin uumenista etsittiin ainoastaan hänelle pieni nurkkaus, missä saattoi olla täysin itsekseen välierän ja finaalin välisen ajan. Tuon huoneen paikan tiesivät vain Bryggare, valmentaja ja yksi Stadikan vaksi (epäilen että Pekka Hurme, toim. huom.) Loppu onkin sitten suomalaista urheiluhistoriaa.

Juuri tämä sama haaste on edessä ensi kesän EM-kotikisoihin valmistautuvilla yleisurheilumaajoukkueella. Onkohan uudistetun Stadionin tornin juureen louhittu jo käytävä huoneita Keskisaloa, Åstrandia, Pitkämäkeä tai Evilää varten? Stadikan toimari Innasen Maija varmaan järjestäisi senkin!

Katso Sisu sunnuntaina Kakkoselta tai myöhemmin Areenasta, niin näet myös psykologi Juri Haninin ajatukset kotikisojen mahdollisuuksista. Ilveksestä lisää pian.