Mietin minkälainen kisa on tulossa, että tiedän kuinka tankkaan siihen. Jos on pidempi kisa, syön hieman enemmän hiilihydraattia ja juon enemmän urheilujuomaa, jotta kropassa on riittävästi energiaa. Maailmancupin kisoissa käyn myös ottamassa kevyen ravistelun illalla.
Kisa-aamuna herään yleensä noin kolme tuntia ennen starttiani, riippuen tietysti lähtöajasta. Jos kisa alkaa aikaisin (esim. klo 9.00), en herätä itseäni liian aikaisin, jottei minua väsytä kisassa. Aamulla käyn taas samaisen kevyen jalkalenkin hypyillä ja venyttelyillä, jonka jälkeen menen syömään aamupalan. Aamupalalta tullessani alan pakkaamaan tavaroita kisoja varten, jos en ole tehnyt sitä edellisenä iltana. Tähänkin vaikuttaa monelta kisasuoritus alkaa. Jos minulla on tekemistä aamulla, en ehdi jännittää itse kisaa.
Kisapaikalle menen yleensä reilun tunnin ennen starttiani. Siellä sukset odottavat valmiina testaamista. Suksipareja on kaksi tai kolme, jotka on valittu edellisenä päivänä avaavan treenin yhteydessä. Henkinen latautuminen alkaa osaltani siinä vaiheessa, kun siirryn suksille. Aluksi testaan sukset, jonka jälkeen lähden verryttelemään. Verryttelyssä otan pari avaavaa vetoa, jossa nostan sykkeen anakynnykselle asti.
Lähtöpaikalle saavun 15 minuuttia ennen, jonne huoltomies huolehtii sukset ja tarvittaessa kuivat vaihtovaatteet. Lähtöpaikalla rituaaleihini kuuluu tietyt venytysliikkeet kuten spagaatit sekä suljen silmäni ja käyn radan mielessäni läpi.
Kauden ensimmäistä kisaa jännitän varmasti enemmän kuin muita kisoja. Sillä pitkän harjoitusjakson jälkeen ”perusrutiini” on vähän kadoksissa. Pohdin kuinka kovaa sitä uskaltaa lähteä hiihtämään kympin kisaa, vaikka sitä on jo monesti hiihtänyt. Tietysti on tärkeää, että kauden avauskisa onnistuisi, jotta siitä saisi hyvää potkua kauteen.
Kuitenkin ensimmäinen kisa on aina ensimmäinen kisa. Siinä voi sattua ja tapahtua mitä vain. En kuulu niihin, jotka jännittäisivät niitä ns. tärkeimpiä kisoja enemmän. Sillä teen valmistautumisen niihin samalla lailla kuin muihinkin kauden kisoihin. Se tuo minulle sen parhaimman lopputuloksen.
Val Senaleksen leiri on nyt matkustamista vaille valmis. Leiri onnistui osaltani hyvin. Tuntemukset olivat oikeastaan samanlaiset kuin viime vuonna. Alkuleirin otin rauhassa ja viikon jälkeen kroppa sopeutui ja treenit tuntuivat hyviltä. Leirin jälkeen olen viikon kotona, jonka jälkeen matkaan Olokselle lumileirille. Siellä erityisen tärkeää on saada harjoitella rauhassa ja keskittyä tekemään tuottavia harjoituksia, sillä se on kauden tärkein aika kaivaa kunto esiin.
Siksi olen minimoinut kaiken ylimääräisen leirille ja pidin ennen Val Senaleksen leirille lähtöä oman tiedotustilaisuuden, jossa annoin haastattelut alta pois. Nyt voin siis täysin keskittyä vain harjoitteluun ja lepoon Oloksella. Onhan lepo yksi urheilun tärkein harjoitus, johon kuuluu päiväunet lounaan jälkeen.
Krista Lähteenmäki