Muun muassa Keski-Suomen kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että valtion metsistä vastaava liikelaitos, Metsähallitus, edesvaikuttaa yksityisten metsänomistajien korvaushankkeen etenemiseen.
-Minusta olisi todella tärkeää, että valtion puolelta huolehdittaisiin siitä, että Metsähallituksessa käsiteltäisiin vaateet niin pian, että toisten mahdollisuus hakea oikeutta ei vanhenisi. Pystyttäisiin tämän päätöksen rohkaisemana menemään sitten perässä, Anne Kalmari pohtii.
Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen puolestaan varoittelee, etteivät yksityiset metsänomistajat panisi liikoja metsähallituksen selvitysten varaan, koska metsähallitus myy metsiään ainoastaan toimituskaupan ehdoin.
Metsähallitus vaatii Metsäliittoa, Stora Ensoa ja UPM-Kymmeneä yhteisvastuullisesti korvaamaan kartellin Metsähallitukselle aiheuttaman vahingon. Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen kertoo, että metsähallituksen oikeudenkäynnin aikataulu sovittiin kesäkuussa. Tuolloin sovittiin että sen taloudelliset selvitykset valmistuvat marraskuussa ja metsäteollisuusyrityksille jää kuukausi aikaa tutustua laskelmiin ennen kuin oikeudenkäynti alkaa.
Näyttö pulmana
Yksityisten metsänomistajien on Metsähallitukseen verrattuna juridisesti haastavampaa osoittaa kartellihintojen aiheuttama tarkka kauppakohtainen vahingon määrä. Ongelma juontaa siitä, että on hyvin erilaisia puukauppoja. Osa on kilpailuttanut ja osa on tehnyt suoralla kaupalla.
Yksityisten metsäomistajien vaadetta metsäteollisuujättejä vastaan ajaa eteenpäin muuramelainen metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen. Maatalousyrittäjä-kansanedustaja Anne Kalmarilla ei ollut kartellin aikoina metsäkauppoja ja siksi hän ei aio liittyä vahingonkorvaushankkeeseen. Hänen mielestä oikeudenmukaisuuden nimissä vahingon kärsijöiden tulisi saada rahansa takaisin.
-Reijo Lahtonen on hyvin rohkea ihminen. On hienoa että hän ei ole ummistanut silmiä sille että metsänomistajat ovat menettäneet rahojaan kartellin takia,
Davidin ja Goljatin asetelma
Monet metsän omistajat punnitsevat vielä tarkkaan, kannattaako hankkeeseen lähteä mukaan.
- Vastapuolella on kolme metsäjättiä, joilla on mahdollisuus palkata maan parhaat asianajajat. Häviäjä joutuu maksamaan oikeuskulut. Eli heikoimmillaan metsänomistajalle voi käydä niin, että tulee vain lisää kustannuksia. Näin ei kaiken oikeustajun mukaan pitäisi käydä.
- Kyllä metsäjäteillä on melkoinen vaikutusvalta nyky-yhteiskunnassa. Jos mietitään vaikkapa sitä, miten ne ovat ehkäisseet bio-energian käytön lisääntymistä. Isot voimat ovat liikkeellä
Ryhmäkannetta kaivataan
Kartellivahinkojen korvaushanke on tuonut selvästi esiin Suomen lainsäädännön puutteen ryhmäkanteen sovellusalassa.
- On todella vääräntuntuista, että ryhmäkannetta ei voi tehdä muusta kuin kuluttajanäkökulmasta. Eli jokaisen henkilön on nostettava erikseen kanne ja annettava näyttö siitä, että vahinkoa on tapahtunut, Anne Kalmari toteaa.
Kartelli vaikutti metsänomistajien lisäksi myös sahoihin.
-Ovatko sahat kärsineet siitä että tukin hinta on ollut ylikorkea ja kuitupuun hinta on painettu kartellilla alas? Me voimme ihmetellä sitä, miksi Ruotsissa sahateollisuus ja puun jalostaminen on niin paljon Suomea edellä. Jalostettava kiintokuutiomäärä on todella paljon suurempi kuin meillä. Tämä voi kytkeytyä siihen, että valta on ollut kuiduttavalla teollisuudella.
Kalmari muistuttaa, että puukaupan pelin hengen kannalta on tärkeää säilyttää metsänhoitoyhdistystoiminta.
-Jotta ei kävisi niin, että vastapelurina toisella puolella on isot metsäjätit ja toisella puolella hyvin heiveröisiä ihmisiä, jotka eivät saa asiantuntija-apua omiin puukauppoihinsa juuri mistään.