Perussuomalaisten viime kevään suuren vaalivoiton eli "Jytkyn" myötä eduskuntaan nousi myös kotkalainen kaupunginvaltuutettu Juho Eerola. Toistaiseksi eduskuntatyö on vastannut Kymen vaalipiirin edustajan odotuksia. Konkreettisia saavutuksia tai voittoja ei ole vielä kertynyt, mutta parista asiasta hän sanoo olevansa ylpeä.

- Pääsin heti arvostetun suuren valiokunnan jäseneksi, jossa käsitellään tärkeitä EU-asioita. Lisäksi pääsin viime kyselytunnilla telkkariin, Eerola listaa.

"Alaston totuus" toi blogille lisää lukijoita

Julkisuudesta puolueen 2. varapuheenjohtaja Eerola on päässyt nauttimaan enemmän kuin keskiverto ensimmäisen kauden kansanedustaja. Julkisuuden laadusta voi tosin olla montaa mieltä.

Kuukausi sitten Eerola osallistui Kymijoki-päivän yhteydessä esitykseen, jossa asusteena oli kaikkea muuta kuin kansanedustajalle tyypillinen puku. Eerola riisuutui lavalla lähes alasti ja yleisön videoima performanssi päätyi 7 päivää -lehden nettisivuille. Tempausta hän ei etukäteen juuri pohtinut, poikkitaiteellisuus on kuulunut tyyliin aina.

- Kansanedustajalla pitää olla julkisuutta lähes keinolla millä hyvänsä, Eerola myöntää.

Strippaus-kohusta olikin hyötyä blogia pitävälle kansanedustajalle. Blogin kävijämäärä nousi Eerolan mukaan usealla tuhannella, joten kohustripparista tietoa etsineet tulivat lukeneeksi myös hänen poliittisista mietteistään.

Kuntaliitoksista mallia Euroopasta, ei Kouvolasta

Poliittista syksyä värittää tänä vuonna varsinkin hallituksen suunnittelema kuntaremontti. Työssäkäyntialueisiin pohjautuvat kuntarajat johtaisivat liitoksiin myös Kymenlaaksossa. Perussuomalaisille epätyypillisesti Eerola kehottaa ottamaan mallia Euroopasta.

- Esimerkiksi Englannissa ja Saksassa on huomattu, että suuret kunnat vähentävät demokratiaa ja vievät palvelut kauemmaksi ihmisistä, Eerola toteaa.

Eerola ei ole kuitenkaan ehdoton kuntaliitosten vastustaja. Hän ei esimerkiksi usko Miehikkälän mahdollisuuksiin selviytyä itsenäisenä kuntana. Jos kuntaliitoksella pystytään vähentämään myös hallinnon kuluja ja vähentämään virkamiehiä, liitos voi olla hänen mielestään perusteltu.

Huonoina esimerkkeinä kuntaliitoksista Eerola pitää Kotkan, Karhulan ja Kymin pakkoliitosta 1970-luvulta. Tuoreempi Kouvolan seudun kuntaliitos saa myös sapiskaa.

- Kouvostolitto on kammottava esimerkki siitä, että reuna-alueilla palvelut rapautuvat ja kaikki panostukset kohdistuvat keskustaan, hän sanoo.