Perussuomalaisten peiliin katsoo Suomen kansa, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa. Se käsittelee tutkija Juho Rahkosen Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaisemaa analyysiä perussuomalaisten kannattajakunnasta. Laaja kyselytutkimus osoittaa, että noin 40 prosenttia kannattajista kuuluu työväestöön, mutta äänestäjissä on toimihenkilöitä ja lähemmäs 100 000 euroa vuodessa tienaavia yrittäjiäkin.
Keskivertokannattaja on hieman huonommin koulutettu kuin suomalainen keskimäärin. Puolueella on tukijoinaan enemmän opiskelijoita ja vähemmän vanhuksia kuin muilla puolueilla. Yhteistä perussuomalaisille on tyytymättömyys ja protestihenki. Heitä suututtaa, HS tiivistää.
Lehti kiittää tutkimuksen olevan hyvä palvelus niille jotka vielä etsivät poliittista kotiaan, mutta myös vastustajille. He tietävät nyt paremmin, että ”perussuomalaiset eivät ole yhden pilapiirroksen tai stereotypian juttu”.
Helsingin Sanomat toivoo muiden puolueiden tekevän selvän pesäeron persujen muukalaisvihamielisiin voimiin, mutta myös miettivän mitä positiivista perussuomalaisilla olisi maalle annettavanaan.
”Joskus populistinen sutkaisu voi olla totta – joskus siitä on syvällisemmän ajatustyön rakennuspalikaksi.”
Lääkärien päivystysjärjestelmä ruokkii hoitovirheitä
Suomessa joka sadas saa vakavan haitan sairaalassa ja joka tuhannes kuolee hoitovirheeseen. Yleisimpiä haittoja ovat infektiot, väärät tai viivästyneet diagnoosit ja lääkitysvirheet. Kokonaan hoitovirheistä ei päästä, mutta niitä voidaan ja pitää vähentää, kirjoittaa Turun Sanomat. Yksi keino on muuttaa lääkäreiden työaikoja, sillä pitkät päivystysvuorot lisäävät virhediagnoosien todennäköisyyden jopa kuusinkertaiseksi verrattuna hyvin nukutun yön jälkeen tehtyihin diagnooseihin.
”Esimerkiksi epiduraalipunktiot epäonnistuvat väsyneeltä lääkäriltä seitsemän kertaa useammin kuin pirteältä kollegalta.”
Turun Sanomien mukaan moni potilas tai omainen ei uskalla ottaa tapahtunutta virhettä esille pelätessään jatkohoidon vaarantuvan. Tästä asenteesta pitää päästä, lehti päättää.
Viljelijän palkka pian miinuksella
Viljelijän tuntipalkka on pari euroa tunnilta ja kohta hän varmaan joutuu maksamaan siitä, että saa tehdä työtään, puuskahtaa Savon Sanomat tutustuttuaan valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla laadittuun budjettiesitykseen. Valtio säästää kaikesta, mutta lehden mukaan eniten juuri maatalouden pääluokasta. Kansallisia maataloustukia aiotaan leikata yli sadalla miljoonalla eurolla.
Savon Sanomat tähdentää että leikkauksia suunnitellaan tilanteessa, jossa viljasadosta odotetaan kehnoa ja jossa tuotantokustannukset ovat jo pitkään nousseet kaikilla tiloilla. Pian on aika myös neuvotella EU:n uusista maatalouslinjauksista sekä EU-tuista, joiden Suomi toivoo pysyvän entisellä tasollaan.
”Mikä on Suomen hallituksen uskottavuus Brysselin neuvottelupöydissä, jos se vaatii muita unionimaita ymmärtämään Suomen erikoisoloja ja vähentää samalla reippaalla kädellä, tuskaa tuntematta, kansallisia tukia ?”
Suomalaiset tarvitsevat holhousta
Jos maitokauppaoluen laimentamisella voidaan vähentää alkoholin kulutusta, kannattaa laimentaa. Tätä mieltä on oululainen Kaleva tutustuttuaan Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jonka mukaan oluen laimentamisella voitaisiin estää 350 alkoholikuolemaa vuosittain.
Kaleva toteaa että suomalaista alkoholipolitiikkaa on hallinnut holhoava asenne, mikä ei ole ihme, koska suomalaiset eivät osaa käyttää alkoholia oikein. 60-luvulla alkoholijuomia kulutettiin pari litraa vuodessa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna, nyt luku on kymmenen litraa.
Panimoteollisuus varoittaa kaljanhakureissujen ulkomaille lisääntyvän, mutta Kaleva rohkenee tätä epäillä.
”On niitäkin, joille ei ole tähdellistä oluen alkoholipitoisuus vaan maku.”