Rikesakkoa ovat vaatineet Helsingissä kovaan ääneen aiemmin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.) ja yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen (kok.).
Rikesakon voimaan saattamiseksi poliitikot ovat toivoneet kuntien omien järjestyssääntöjen palauttamista.
Sarkomaa kertoo blogissaan järkyttyneensä roskien määrästä vietyään lapsensa uimarannalle. Hän kirjoittaa roskia levitellyn pitkin hiekkarantaa ja mereen.
Sarkomaa jätti keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten roskaaminen saataisiin aisoihin.
- Kun kyseessä ovat kuntien järjestyssäännöt, kuuluu asia sisäministerille. Kannustin kuitenkin koko hallitusta eli myös oikeusministeriä tarkastelemaan lainsäädäntöämme, jotta löydettäisiin Suomeen sopiva keino.
Ruotsissa tuli voimaan heinäkuussa laki, joka antaa poliiseille mahdollisuuden sakottaa roskaajaa paikan päällä.
- Sitä, minkä suuruinen sakko olisi Suomessa, päättää sitten ministeri Räsänen. Mutta esimerkiksi Ruotsissa summa vaihtelee sen mukaan, miten saastuttavasta roskaamisesta on kyse. Ympäristölle ja ihmisille vaarallisten kemikaalien heittämisestä luontoon saa isomman sakon kuin muista roskista.
Sarkomaa myöntää, että myös roska-astioiden määrää ja kokoa tulisi lisätä. Sakko olisi kuitenkin viesti nollatoleranssista.
- Sillä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus ja se herättäisi ihmiset huomaamaan roskaamisen. Monet eivät taida edes huomata laiskaa asennettaan. Mikäli jaksaa kantaa ostoksensa kaupasta rantaan tai puistoon, pitää ne jaksaa viedä myös roskakoriin.