Tällä hetkellä oonkin huomannut suunnistaessa parhaaksi motoksi tämän: "Muista, että olet tyhmempi kuin uskotkaan." Toisin sanoen aina, jos rastille pääsee kiertämään polkua, niin ei kannata edes yrittää suoraan. Lottopallokin osuu nimittäin useammin suoraan kohdalle kuin rasti. Siinä mielessä suunnistus ei tosiaankaan ole mitään herkkua täällä päin.
Kun koko ajan on epävarma ja koko ajan pitää katsoa jalkoihin, ettei tipahda syviin koloihin tai kolauttele polviaan tai päätään, niin sitä miettii välillä, mitä ihmeen järkeä tässä edes on. Toisaalta sitä haluaa päästä alemmuustilasta ja voittaa maastojen haasteet. Haluaa päästä kuskin paikalle eikä vietäväksi. Haaste tekee hommasta mielenkiintosen.
En siis ole ainoa, jolla pallo on vähän välillä hukassa, vaan näihin kisoihin on muutkin maajoukkueet joutuneet satsaamaan aika paljon enemmän. Sinänsä se, että fysiikkapuoli on parin kuukauden juoksutauon takia vielä tosi raakile, ei ole metsäkisoissa läheskään niin paha juttu. Täällä, kun on välillä kävellenkin nopeemmin perillä.
Juoksupuoli lyllertää onneksi pikku hiljaa paremmaksi. Kun muutama viikko sitten huomasin, että kroppa antaa vihdoin juosta, niin askeleet on pidentyneet harvakseltaan. Ensin jaksoin vähän paremmin ja vähän reippaammin. Tällä viikolla sykkeet alko ekan kerran näyttää lähes normaaleilta. Lihaskestävyys on ollu myös pahasti koetuksella, kun koko ajan tulee rynkytystä ja mäkeä, niin se on jo hyvin reenatullekin metsänaiselle rankkaa, saati sitten mulle. Onneksi hieronta auttaa.
Nyt on tullut pari päivää lepuuteltua ja kerättyä voimavaroja täällä järjestettäviin MM-katsastuksiin. Keskimatka ja pitkämatka odottaa ja hommaa täytyy jaksaa tehdä koko ajan sata lasissa, muuten mistään ei tule mitään. Katsastukset onkin tosi hyvä testi elokuun puolivälissä alkaviin MM-kisoihin.
Nyt testataan, miten rastit löytyy kisasuorituksessa ja miten kunto kestää kahden päivän rankan otatuksen. MM-kisalippukin pitäis periaatteessa lunastaa, vaikka edellisvuoden mestareille onkin vapaalippu omalle matkalle tarjolla. Itse haluan silti ansaita paikan ihan oikeasti.
Minna Kauppi