Pekkarinen on tyytyväinen, että ratkaisu syntyi, mutta luonnehtii sitä erittäin rankaksi ja kalliiksi euromaille.
- Yli sata miljardia euroa on todella suuri uusi lisävastuu. Näyttää siltä että me euromaat joudumme vielä rahoittamaan kymmenillä miljardeilla Kreikan budjettivajetta lähivuosien aikana. Jokin aika sitten ajateltiin vielä, että euromaiden osuus olisi radikaalisti pienempi, Pekkarinen sanoo.
Syylliset apupaketin paisumiseen kansanedustaja löytää suurista euromaista Saksasta ja Ranskasta.
- Kriisin ratkaisemiseksi tarvittiin vielä paljon mittavampi euromaiden vastaantulo, koska Saksa ja Ranska päättivät, että Kreikkaa ei päästetä pois eurosta. Toinen vaihtoehtoinen tie olisi voinut olla aito velkasaneeraus. Siihen liittyy riskejä, ja Kreikka jouduttaisiin todennäköisesti heittämään ulos eurosta.
Euroalueen kriisikokouksessa päätettiin torstai-iltana 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Suomen osuus lainasta on noin kaksi miljardia euroa. Suomen vakuusvaatimukset menivät ainakin osittain läpi. Mauri Pekkarinen uskoo, että vakuusmerkintä on sen heppoisuudesta huolimatta parempi, kuin ainoastaan Kreikan valtion lupaus maksaa velat takaisin.
- Hyvää päätöksessä on, että vakuudet saatiin merkittyä pöytäkirjaan. Kirjaus on kuitenkin vähän sitova ja vain yleisellä tasolla, Pekkarinen arvioi.