Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajalle Dominique Strauss-Kahnille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin erota, kun kuvat tuomarin edessä käsiraudoissa seisseestä, seksuaalisesta ahdistelusta epäillystä miehestä levisivät ympäri maailmaa. Näin kirjoittaa Kaleva, jonka mielestä IMF: n pääjohtaja on sellaisessa asemassa, että jo epäily rikoksesta on liikaa.
Ranskan presidentinvaaliasetelmat menivät kerralla uusiksi, olihan Strauss-Kahnia pidetty sosialistipuolueen itseoikeutettuna ehdokkaana ensi kevään vaaleissa. Eroon johtanut rikosepäily saattaa tuntua myös Kreikassa. Strauss-Kahnilla on nimittäin ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli kriisissä olevien euromaiden rahoituspakettien kokoamisessa, Kaleva kertoo.
Valuuttarahastosta puuttuu ammattitaitoa
Kansainvälistä valuuttarahastoa on aina johtanut eurooppalainen, mutta Euroopan ulkopuolella tätä ei pidetä enää itsestäänselvyytenä. Helsingin Sanomat ehdottaa paria perustetta, jolla eurooppalaiset voisivat yhä puolustella johtopaikkaansa. Valuuttarahaston nykyisestä lainakannasta noin 80 prosenttia on annettu Eurooppaan ja siksi johtajan ”on hyvä tuntea perusteellisesti tämän mantereen olosuhteet”. Ja jos eurooppalainen ei enää käy valuuttarahaston johtoon, silloin myös Maailmanpankissa johtamista pitää harkita uudelleen, Maailmanpankin ykköspaikka kun on läänitetty amerikkalaisille.
Tärkeintä Helsingin Sanomien sanoin kuitenkin on johtajan ammattitaito, ehkä nyt olisikin aika valita poliitikon sijaan kovan luokan ammattilainen. ”Vuoden 2008 finanssikriisiä ja sitä edeltänyttä finanssijärjestelmän riskien kasvua rahasto ei osannut ennakoida lainkaan”, HS muistuttaa.
Häviäjien hallitus ainoa mahdollinen
”Tulevassa tilkkutäkkihallituksessa on seinät leveällä ja katto korkealla. Ajan myötä selviää, onko siellä myös lattia liukkaana.” Näin sanailee Ilta-Sanomat, joka ei kuitenkaan näe vaihtoehtoja tälle sateenkaarihallitukselle. Koska mikään kolmen hallitushaluisen puolueen pohja ei riitä enemmistöksi, pienpuolueet saavat neuvotteluissa kokoaan suuremman roolin.
”Näissä neuvotteluissa vallan kammarin portsari ei kuitenkaan seulo sisään voittajia, vaan suhtautuu suurpiirteisesti häviäjiin: Kyllä herran kunto vallansiivun kestää.” Ilta-Sanomat päättääkin pääkirjoituksensa todeten, että mikäli vain vaalivoittajat pääsisivät hallitukseen, tulisi Suomeen perussuomalaisten vähemmistöhallitus, jota eduskunta ei kauaa katselisi.
Uutispäivä Demari kehuu kokoomuksen ja SDP:n yhteisen alun tuntuvan lupaavalta, onhan esimerkiksi perusturvan parannuksista päästy yhteisymmärrykseen. Oppositiojohtajana aloittavan Timo Soinin avaukset ovat Uutispäivä Demarin mielestä olleet moraalisen ylemmyyden sävyttämiä heittoja sanansyönnistä ja selkärangattomuudesta. Selkärangattomuutta Demari ei tunnista, ”sillä juuri Suomen vaalituloksen ansiosta koko tukipolitiikka muuttuu”, lehti väittää.
”Ja miten mahdettaisiin Suomen monipuoluejärjestelmässä maahan hallitus saada, jos jokainen puolue rakentaisi ennen vaaleja itselleen yksittäisistä asiakysymyksistä tiiviin karsinan, jota ei suostuisi mukauttamaan osaksi yhteistä taloa?”
Obama lunastaa rauhan Nobeliaan
Vaikka Yhdysvaltoja on arvosteltu rajusti otteista Lähi-idässä, niin viime kädessä ratkaisujen nähdään olevan kiinni sen tahdosta. EU haluaisi kyllä esiintyä maailman omanatuntona, mutta siltä puuttuu uskottavuus, tiivistää Savon Sanomat kommentoidessaan presidentti Obaman eilistä linjapuhetta. Obama lupasi tukea diktatuurista demokratiaan kurkottavien arabimaiden taloutta miljardeilla dollareilla. Lähi-idän demokratisoimiseen aseiden avulla maa onkin uhrannut biljoonia, lehti sivaltaa. Obama lunastaa nyt rauhan Nobeliaan, ”parasta rauhantyötä on nostaa köyhien maiden elintasoa ja lisätä koulutusta”.