Lehtikatsaukseen on poimittu hajahuomioita vaalien tuloksesta.
Protestin muodoista äänestäminen on kuitenkin paras vaihtoehto, lukee Ilkan pääkirjoituksessa. Vaikka vaalitulos kuinka ottaisi päähän, äänestysprosentin noususta pitäisi kaikkien olla iloisia.
Kansalaisilla oli runsaasti protestihenkeä, mutta protesti kanavoitui äänestyskopissa, ei kaduilla tai muualla järjestelmän ulkopuolella. Jos tästä alkoikin suomalaisessa politiikassa uusi vaihe, jossa isot asiat tuodaan julkiseen keskusteluun ymmärrettävällä kielellä eikä niitä ujuteta läpi virkamiesten ja selvitysmiesten raporteissa, kirjoittaa Ilkka.
Persuja äänestäneiden protesti kumpuaa päähän potkituksi tulemisen kokemuksesta, arvioi Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan. Ei ole syytä pyrkiä siihen, että lyödyksi itsensä tuntenut väki huomaa voimannäyttönsä paitsi turhaksi myös ilkkumisen aiheeksi.
Ilta-Sanomat jatkaa, että elämä ei ennen vanhaan ollut parempaa mutta tunne sen entisestä paremmuudesta on näin kokevalle totta. Tähän mielenmaisemaan Soini iski huomattavilla puhelahjoillaan.
Äänestäminen demokratian muotona
Turun Sanomien kolumnissa äänessä on avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Demokratian ongelma on tasa-arvo, joka nostaa mielipiteet tiedon korvikkeeksi. Demokratian ja tasa-arvon ongelma tiivistyy kansanäänestyksissä, joita tuon tuosta ollaan vaatimassa Suomeenkin, milloin EU:sta, milloin ydinvoimasta tai jostain muusta.
Maailman monimutkaiset ongelmat laitetaan gallupiksi: rasti ruutuun, ei, juu, vaarinhousut. Yhä monimutkaisempi maailma ei kaipaa populismia ja mutu-tunteita, vaan yhä enemmän tietoa mielipiteiden sijaan.
Olisiko sellainen demokratia mahdollinen, jossa täytyy tietää ennen kuin on valta päättää, kysyy avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun Sanomissa
Savon Sanomien pääkirjoituksessa katsotaan vaalienjälkeistä Suomea ulkoapäin. EU:n rahoituskriisillä katsotaan olleen vaikutusta vaalitulokseen, mutta esimerkiksi arvovaltainen saksalainen uutisviikkolehti Der Spiegel näkee Suomen poliittisen maanjäristyksen taustalla syvempiä yhteiskunnallisia muutoksia.
Lehden mukaan perussuomalaisten kannatuksen takana ovat ”vihaiset miehet”, jotka ovat nousseet nyt ilmikapinaan viime vuosien yleistä poliittista ilmapiiriä vastaan.
Meillä sosiaalidemokraatit ovat ottaneet vaalituloksen loistavana voittona, mutta esimerkiksi Der Spiegelissä perussuomalaisten voitto tulkitaan päinvastoin viimeiseksi naulaksi pohjoismaisen kansankotimallin arkkuun.
Nokian Jorma Ollilan johdolla on mietitty ankarasti, miten Suomibrändiä kirkastetaan maailmalla. Eduskuntavaalit loivat nyt maan rajojen ulkopuolella kuitenkin kuvaa politiikan takapajulasta. Uuden hallituksen ensimmäisiä töitä lie siis nimittää uusi brändityöryhmä etsimään keinoja, miten tapahtunut vahinko korjataan.
Malli hyvinvoinnille
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kolumnoi Kalevassa. Ensiksi hän kiittelee Kokoomuksen vaalimenestystä. Kokoomus on ensimmäistä kertaa Suomen suurin puolue.
On poikkeuksellista, että syvää talouskriisiä hoitaneen hallituksen valtiovarainministeri nousee kansan tuella pääministeriksi.
Seuraavaksi arvioinnin kohteena on hyvinvointimallimme. Viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana hyvinvointimallin kestävyys ja mallin kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Lisäksi valtiovarainministeriön lukuisten raporttien mukaan talouskriisi heikentää julkista taloutta pysyvästi.
Olennaista on, että kansalaisille palautetaan toimijan rooli passiivisen kohteena olemisen sijaan. Yksilöt voivat ja pystyvät ottamaan vastuuta, jos heillä on selkeä kuva siitä, mikä on julkisten hyvinvointipalveluiden kattavuus nyt ja tulevaisuudessa, kirjoittaa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kolumnissaan.