Kempeleen pikkujättiläisen viilikset ovat vähintäänkin keväisen makeat. Alla on Ray Sportin 2011-mallinen Formula Ford -auto. Muutaman onnistuneen testipäivän olen jo ehtinyt vetää uunituoreella laitteella. Oulton Parkissa ja Silverstonessa on veivattu. Ajoltaan Ray GR 11 istuu hienosti lapaseen ja on nopia. Samalla on tarkistettu oikeissa rataolosuhteissa, että uudessa autossa ei ole mitään lasten tauteja.
Vaikka auton ohjaamo sekä kilpapenkki on tehty mittatilaustyönä meikäläiselle, niin pieniä muutoksia on jo ehditty touhuta. Ratin paikkaa siirrettiin lähemmäksi kuljettajaa ja vaihdekeppi on nyt eri kohdalla kun alun perin. Kaikki mietitään kuljettajan parhaan ergonomian mukaan. Gavin Rayn johtamalla kilpa-autotehtaalla monet pikkumuutokset on mahdollista toteuttaa, sillä nämä raaserit rakennetaan käsityönä.
Viime vuoden Van Diemen - autoon verrattuna tämä nykyinen menospeeli on helpompi ajettava. Jopa ajotekniikka on aikaisempaan verrattuna hieman erilainen, sillä Rayn pito mutkissa on tautisen hyvä. Peliä on helppo viedä, eikä se ”puske” kurveissa hullun lailla. Ray:tä ajetaan tarkasti ja pehmeästi.
Ensi lauantaina aika-ajossa ja ensimmäisessä kilpailussa nähdään sitten lopullisesti, miten humma laulaa. Silverstone on tunnetusti hätäinen rata, lappu pohjassa painetaan menemään. Kaikkiaan viikonlopun aikana kaasutellaan aika-ajot sekä kolme kisastarttia.
Viime päivät olen ollut itsekin oikeissa töissä Rayn tehtaalla. Paikka sijaitsee Etelä-Lontoossa, Croydonissa. Jonkun verran pystyn ruuvaamaan ja auttamaan mekaanikkoja, samalla kertaa saa myös älyttömän hyvää oppia tekniikkapuolesta. Lontoon murrekin sujuu jo sutjakkaasti eli mojovasti. Kommunikointimurheita ei ole.
Tiimistä voin sanoa sen verran, että lupaavalta näyttää. Työympäristö on kunnossa ja taistelumoraali huipussaan. Sota voi alkaa. Achtung! Minen!