Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka hämmästelee, miten vaikea asia Helsingille tuntuu olevan päättää siitä, miten suhtautua Romanian romanikerjäläisiin.
- Tilanne tuntuu kaupungille olevan vielä vaikeampi kuin ihmisille. Tänään keskiviikkona taas keskustellaan tästä valtuuston voimin. Onneksi nyt Romanian valtio on viimein ottanut jotain vastuuta kansalaisistaan ja sitoutunut maksamaan näiden terveyskulut.
Erillisten romanileirien perustamiselle Puhakka ei lämpiä. Hänen mielestään romanikeskustelu on karannut käsistä.
- Missään tapauksessa ei pidä perustaa leirejä, se johtaa ghettoutumiseen ja synnyttää pelkoa ihmisissä. Kyllähän tavoite on, että romanit tulevat omillaan toimeen, ei ole tarkoitus, että he eläisivät kaupungin kustannuksella. Hyvä on kuitenkin muistaa, että puhutaan alle 50 ihmisestä. Vähän pitäisi olla mittasuhteita; voisi luulla, että kyseessä on jokin maanvyöry.
Apu paikan päällä tehokkainta
Eduskuntaan paluuta pienen tauon jälkeen yrittävä kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen arvelee, että paras helpotus romanikerjäläisten tilanteeseen on järjestettävissä heidän kotimaassaan. Apuun hän perää myös yhteisöllisyyttä.
- On tärkeää parantaa olosuhteita Romaniassa. Kuten olen usein sanonut, niin se mitä tarvitaan, on koulu, kirkko ja osuuskauppa. Paikallinen yhteisö voi parhaiten hoitaa ongelmatilanteita, siksi valtion ja järjestöjenkin pitäisi tukea paikallisia rakenteita.
Puhakan mielestä vähemmistöjen oikeudet on taattava EU-tasolla.
- EU:n pitää ottaa vastuuta ja patistaa Romanian valtiota. Romanit elävät siellä kurjissa oloissa, minä näen, että EU:n on vahvasti ajettava vähemmistöjen asiaa.
Kotimaan köyhille parempaa perusturvaa
Pasilan parlamentaarikot kantoivat suurta huolta kotimaan köyhistä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan suhteellinen köyhyys on korkeimmillaan sitten 70-luvun ja Suomi kovaa vauhtia matkalla kohti luokkayhteiskuntaa. Puhakka vaatii, että seuraava eduskunta korjaa kaikkein köyhimpien perheiden tilanteen.
- Erityisesti hyvätuloisten tulot ovat kasvaneet ja perusturva taas on jäänyt radikaalisti jälkeen. Meillä on 150 000 taloutta, jotka elävät perusturvan, eli noin 500 euron ja asumistuen varassa. Tämä on se joukko, johon seuraavan eduskunnan on puututtava.
Jääskeläisen mielestä lainsäädäntöä ja tukiviidakon ristiriitaisuuksia purkamalla on tehtävissä paljon, mutta sen lisäksi kaivataan yhteisöllisyyttä, jotta ihmiset auttaisivat toisiaan.
- Kyllä jokaisella pitäisi olla lähimmäinen. Sen lisäksi pitää korjata tilanne, jossa toimeentulotuki estää lapsilisän saamisen ja työntekoa pitää helpottaa ilman, että etuisuudet vaarantuvat. Progressiivista verotusta voi maltillisesti kiristää, mutta ihan köyhimpiä veronkevennys ei paljon helpota.
Puhakan mielestä tarvitaan pikku viilausta järeämpiä toimia, että köyhien asema kohenee.
- Etuisuuksien säätö ja räätälöinti ei riitä. Perusturvan tason pitäisi olla 750 euroa. Sen tason nostaminen on toimista kaikkein kiireellisin.