Holmlund näkee sosiaalisen median merkittävänä kriisiviestinnän kanavana. Hän kuitenkin muistuttaa, että viestintäkanavan pitää olla edes teoriassa sellainen, että se on kaikkien ihmisten saavutettavissa.
- Kriisitilanteissa joudutaan käyttämään mahdollisimman laajasti erilaisia kanavia. Siihen on pyrittävä, että kaikki mahdollinen tieto on ihmisten saatavilla. On siis syytä huomioida, että sosiaalisen median muodot eivät ole virallisia tiedotuskanavia.
Kriisiportaali käyttöön
Holmlund toteaa, että maailma on riippuvainen sähkö- ja tietoverkkojen toimivuudesta ja se asettaa suuria haasteita kriisiviestinnälle.
- Jos verkot kaatuvat, niin viestintä on todella hankalaa. On huolestuttavaa, että lankapuhelinverkot ovat poistuneet monelta alueelta. Jos mikään muu viestintä ei ole mahdollista, niin radiota pitäisi kuunnella ja käytössä on myös normaali väestön hälyttäminen erilaisten sireenijärjestelmien kautta.
Tietoverkkojen toimiessakin suuri kuormitus saattaa kaataa tiedottavia internetsivuja. Holmlund kertoo, että valtioneuvoston kanslia on kehittänyt kriisiportaalia, joka kestää suuretkin kävijämäärät.
- Portaali on käytännössä jo valmis. Se tulisi vain ottaa käyttöön. Sivusto on sen tyyppinen, josta voi yhdellä käynnillä selvittää mahdollisimman tarkkaan mikä on tilanne. Portaalissa on varauduttu siihen, että se kestää erittäin suuren kävijämäärän ilman, että se kaatuu. Mielestäni tällaisen käyttöönotto on välttämätöntä.