Enemmistö uudelleen ehdolla olevista pohjoisen parlamentaarikoista arvioi rahan keräämisen olevan nyt vaikeampaa, kuin ennen vaalirahoituksesta noussutta kohua, jonka jälkeen vaalirahoituslaki uusittiin. Nyt lain rikkomisesta seuraa myös uhkasakko.

Hieman yllättäen useampi pohjoisen kansanedustajista ilmoittaa, että rahan saaminen ei ole vaikeutunut, vaan ehkä jopa helpottunut aiemmasta. Näin tilannetta arvioivat keskustan Inkeri Kerola, Timo Korhonen ja Mirja Vehkaperä. Samoin kertoo vasemmistoliiton Markus Mustajärvi, vaikka hänen budjettinsa jää aavistuksen viime vaaleista.

Sen sijaan keskustan Antti Rantakangas ja kokoomuksen Ulla Karvo arvioivat vaalirahoituksen olevan nyt selvästi aikaisempaa tiukemmassa, vaikka jälkimmäinen arvioi budjettinsa samansuuruiseksi, kuin viimeksikin. On hyvä muistaa että rahankeruun vaikeus ja budjetin suuruus ovat kaksi eri asiaa.

Erot vaalibudjettien rahoituskehityksessä ovat suuria

Vaalibudjetit ovat ilmoitusten mukaan supistuneet keskimäärin 11 000 eurolla. Erot ovat kuitenkin suuria. Joillakin budjetti on pienentynyt kymmenillä tuhansilla ja yllättävän monella pysynyt jotakuinkin ennallaan. Kuusi istuvaa edustajaa ilmoittaa Pohjois-Suomen uutisten kyselyssä budjettinsa olevan jokseenkin samansuuruinen, kuin edellisissä parlamenttivaaleissa.

Istuvan pohjoissuomalaisen kansanedustajan keskivertobudjetti on noin 35 000 euroa. Pienimmän budjetin, 20 000 - 25 000 euroa, ilmoittaa vihreiden Erkki Pulliainen. Alle keskivertobudjetin jäävät myös kokoomuksen Suvi Linden, demarien Raimo Piirainen ja Johanna Ojala-Niemelä sekä vasemmistoliiton Martti Korhonen, Merja Kyllönen ja Markus Mustajärvi.

Suurin vaalibudjetti oman ilmoituksen mukaan on kokoomuksen Lyly Rajalalla, joka arvioi yltävänsä viime vaalien 58 000 euroon. Toiseksi suurin ilmoitettu budjetti, 45 000 - 50 000 euroa on keskustan Timo Korhosella ja kolmanneksi suurin, 45 000 euroa keskustan Tuomo Hännisellä.

Seurujärvi ja Linden ilmoittavat budjettinsa puolittuneen

Huimia pudotuksiakin on koettu. Keskustan Janne Seurujärven ja kokoomusministeri Lindenin vaalibudjetit ovat puolittuneet. Myös keskustan Timo Korhosen vieläkin mittava budjetti on ratkaisevasti pienempi kuin viimeksi. Toisen pohjoisen ministerin, keskustan Tapani Töllin edellisestä budjetista on leikkautunut kolmannes.

Arkadianmäelle uudestaan yrittävien vaalibudjetin omarahoitusosuus on ilmoitusten mukaan yleisesti kasvussa. Vihreiden Pulliaisella ei muunlaista rahoitusta olekaan ja lähes samaa ilmoittaa kokoomuksen Rajala.

Suurimmalta osin omaa kuvettaan ilmoittavat kaivavansa myös demarien Johanna Ojala-Niemelä ja Raimo Piirainen. Vasemmistoliiton edustajilla ja keskustan Mirja Vehkaperällä oman rahan osuus on lähellä puolta budjetista.