Kisoissa minulta moneen kertaa eri mediat kysyivät ”Miltä nyt tuntuu, kun näyttäisi olevan vallanvaihdos menossa?”

Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen. Sillä itse en ajattele asiaa tuolla tavalla. Minusta on hienoa, että olemme suomalaisittain pystyneet nostamaan tasoa ja taistelu on tasaista. Se vain tarkoittaa sitä, että harjoituskaudella pystymme hyödyntämään tasaisuuttamme erilaisissa ryhmäharjoituksissa sekä tottakai se luo kilpailua myös joukkueen sisällä, minkä pitäisi nostaa myös suomalaisten tasoa kansainvälisesti tulevia arvokisoja ajatellen.

SM-kisoissa on myös toinen hienous. Minusta on mahtavaa nähdä ystäviä ja vanhoja tuttuja, joiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia, jakaa pikkuhiihtäjien aluille nimmareita sekä kertoa omia näkemyksiä ja kokemuksia niistä kiinnostuneille. Lauantain palkintojenjaosta kävellessäni minulle tuli eräs tyttö juttelemaan ja kertomaan omasta tilanteestaan ja kisan jälkeen loppuverryttelyssä minulta tultiin kysymään, kuinka minä harjoittelen kilpailukaudella. Yritin heille jakaa omia kokemuksiani, kuinka asioiden kanssa kannattaa toimia ja kerroin esimerkki viikon harjoittelustani.

Nämä ovat sellaisia asioita, jotka saa minut hyvälle tuulelle. Tosin en tiedä, onko neuvoistani mitään hyötyä tai ovatko ne oikeita, mutta kun voin jollakin tapaa autta toista, se piristää ja antaa voimaa myös itselle. Tiedän, että monet, varsinkin nuoret ajattelevat, että tuohan on se hiihtäjä ja pitävät minua esikuvanaan eivätkä välttämättä uskalla tulla juttusille. Minulla on myös aikoinani ollut omat esikuvani ja olen pitänyt heitä ns. korkeammalla jalustalla ja katsonut heitä ylöspäin vielä silloinkin, kun itse astuin ensimmäistä kertaa maailmancupin edustustehtäviin ja he olivat mukana joukkueessa.

Vaikka olenkin ajatellut, että minun esikuvani ovat ns. korkeammalla jalustalla, en ajattele itsestäni samoin. Sillä haluan, että nuoret ja nuorten vanhemmat tulevat juttelemaan ja kyselemään asioista, joihin he haluavat vastauksia urheilijan näkökulmasta. Haluan olla nuorille roolimalli, jota on helppo lähestyä ja jota voi aina nykäistä hihasta. Siksi en halua enkä suostu nousemaan korkeammalle jalustalle saati suostu ottamaan valtikkaa käteeni.