Ruotsissa järjestäytymisaste on kansainvälisesti korkea, samaa tasoa kuin Suomessa ja Tanskassa, mutta viime aikoina väki on kaikonnut liitoista. Vielä vuonna 1994 kaikkiaan 84 prosenttia Ruotsin palkansaajista kuului ammattiliittoon, nyt enää noin 70 prosenttia.

Syitä pudotukseen on monia, ja ainakin yksi niistä löytyy politiikasta.

- Työttömyysturvan uudistus on yksi selitys jäsenmäärien nopealle pudotukselle vuosina 2007 ja 2008, sanoo tutkija Johannes Lindvall Lundin yliopistosta.

Kokoomusjohtoinen hallitus päätti osana työllistämislinjaansa kiristää ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ehtoja. Työttömyyskassan jäsenmaksu nousi, koska maksulla oli rahoitettava entistä suurempi osa työttömyyskorvauksista. Myös ammattiliiton jäsenmaksun verovähennys poistettiin, joten jäsenyyden yhteishinta nousi selvästi.

- Jäsenkatoon löytyy muitakin syitä, Johannes Lindvall huomauttaa.

- Työelämä on muuttunut ja vaikeasti organisoitavia pätkätyöläisiä on enemmän. Uusilla kasvualoilla, kuten yksityisillä palvelualoilla, järjestäytymisaste on perinteisesti ollut alhaisempi kuin teollisuudessa, hän jatkaa.

Kistan kaupunginosa on yksi Tukholman seudun tärkeimmistä työpaikkakeskittymistä. Kistassa useimmat kuuluvat ammattiliittoon, mutta sielläkin ay-liike on heikentynyt. IT-yritysten keskellä työelämän mulllistus on tuttu juttu.

- Suurista tehtaista on siirrytty tietoalan töihin, joissa ay-liikeellä ei tunnu olevan samaa roolia, miettii Erik Johansson, joka kuitenkin itse uskoo ammattiliiton jäsenyyteen.