Suomen tavoitteena oli loppuvaiheessa 10 - 15 prosentin leikkaus. Nyt saatu ratkaisu merkitsee noin 100 miljoonan euron vuosittaista pudotusta tukiin.
Sopimuksen myötä Suomen nettomaksuosuus kipuaa tulevana seitsenvuotiskautena 397 miljoonaan euroon, minkä päälle tulee vielä noin 100 miljoonan euron arvosta tullimaksuja. Nykyisin Suomi maksaa EU:lle 142 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä saa.
Vuosina 2007 - 2013 Suomen EU-tulot ovat alustavan arvion mukaan kuusi prosenttia nykytilannetta pienemmät. EU:sta saadaan keskimäärin runsaat 1,2 miljardia euroa vuodessa. Maksut unionille kasvavat puolestaan 12 prosenttia runsaaseen 1,6 miljardiin euroon.
Alue- ja rakennupolitiikassa tukien painopiste siirtyy uusiin jäsenmaihin ja samalla Suomen saamat tuet pienenevät noin 70 miljoonalla eurolla. Suurimmat suhteelliset leikkaukset tehdään Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Hallitus tyytyväinen ratkaisuun Hallitus on tyytyväinen sopuun ja pitää ratkaisua kokonaisuutena tasapainoisena. Nettomaksuaseman todetaan pysyvän kohtuullisena muihin vauraisiin maihin verrattuna. Valtioneuvoston mukaan Suomen saamien EU-tukien määrä ei alene merkittävästi ja maksut kasvavat maltillisesti. - Tämä oli EU:n laajentumisen hinta. Se on solidaarisuutta Euroopan köyhimmille maille ja lopputuloksen rahallinen taso oli hyväksyttävissä, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Brysselissä lauantain vastaisena yönä. Vanhanen myönsi tuoreeltaan, että nettomaksulla mitattuna ratkaisu on Suomelle hieman heikompi kuin hallituksen kesällä torjuma edellisen puheenjohtajamaan Luxemburgin esitys. Vanhasen mukaan vertailu ei kuitenkaan ole enää kannattavaa. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen pitää saavutettua budjettisopua tyydyttävänä. Itä-Suomen tuet pienenevät Mannisen mukaan vain hiukan ja Pohjois-Suomen jopa hieman kasvavat. Hän on tyytyväinen myös siihen, että jatkossa Suomi voi kansallisesti päättää, millä tavoin tuet kohdentuvat. Hänen mukaansa ensisijalla ovat alueet, joiden kehitys on kaikkein haasteellisinta. MTK tyrmää budjettiratkaisun Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mielestä Suomen ei olisi pitänyt hyväksyä epäedullista rahoitusratkaisua. Sen mukaan budjetti on viemässä pohjan maatalouden ympäristönhoidolta tekemällä Suomesta huomattavan nettomaksajan EU:ssa maaseudun kustannuksella. MTK varoittaa, että rahoitussopu uhkaa romuttaa hyvin toimineen maatalouden ympäristötukijärjestelmän. Maataloudelta kotimaassa perättäviin entistä tiukempiin ympäristönhoitotoimiin ei ylletä ilman kattavaa tukijärjestelmää, joka tekee ympäristönhoidon viljelijöille taloudellisesti mahdolliseksi, MTK katsoo. Maaseudun kehittämisrahoitus vähenee Suomessa suhteellisesti saman verran kuin useimmissa muissa vanhoissa jäsenmaissa, vajaat 30 prosenttia vuoden 2006 tasoon verrattuna. Suomi saa kuitenkin 460 miljoonaan euron lisärahoituserän maaseudun tukemisen tulevalla budjettikaudella. EU-huippukokous sopi rahoituksestaSTT, YLE24 Valtioneuvoston kanslian tiedote