Muissa Pohjoismaissa adoptiolainsäädäntöä on vastikään uusittu ja esimerkiksi vanhempien valmennusta vahvistettu.
Ulkomailta adoptoitavien lasten määrä on Aulan mukaan noussut aivan eri mittaluokkiin kuin aiemmin ennakoitiin.
Kansainvälisen adoption kautta tulleilla lapsilla on Aulan mukaan taustallaan samantyyppisiä tai paljon vaikeampia elämänvaiheita kuin kotimaassa huostaan otetuilla ja kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla.
- Kaikki adoptiolapset eivät tule Suomeen taaperoiässä, vaan osa heistä voi olla jo lähellä kouluikää. Kielivaikeudet, syrjinnän ja rasismin kohtaaminen sekä identiteettiongelmat ovat osa monen lapsen arkea, Aula sanoi perjantaina kansainvälisiä adoptioita käsittelevässä juhlaseminaarissa Helsingissä.
Aulan mukaan nyt on selvitettävä, kyetäänkö lapsen etu uusissa tilanteissa turvaamaan nykyisellä lainsäädännöllä. Myös perheiden valmennusta ja päätöksentekoa on arvioitava uudelleen.