Omaa palvelusektoriaan suojeleva Ranska haluaisi, että viittaus palveludirektiiviin jätettäisiin kokonaan pois kokouksen päätelmistä. Suomi ja useimmat muut vastustavat tätä.
Maan presidentti Jaqcues Chirac vaati vielä myöhään tiistaina, että palveludirektiivi on muotoiltava kokonaan uudelleen. Chirac mukaan Ranskan on "täysin mahdotonta" hyväksyä nykyistä ehdotusta.
Direktiivin tavoitteena on luoda EU:lle sisämarkkinat, joissa palvelut liikkuvat yhtä vapaasti kuin tavarat ja raha. Kiistanalaisia kysymyksiä ovat olleet palveluiden valvonta ja se, minkä maan työehdoilla palveluja saa toisessa maassa tarjota.
Ylen Tv-uutisten haastatteleman Kilpailukyky-tutkimuslaitoksen johtajan Ann Mettlerin mukaan palvelut muodostavat 70 prosenttia EU-taloudesta ja kaikki työpaikkojen lisääntyminen tapahtuu palvelualalla.
- Jos palvelujen vapauttaminen jumiutetaan, jumiutetaan samalla Eurooppa, uudistukset ja työpaikkojen syntyminen. Se on hyvin vaarallista, Mettler sanoo.
Varsinainen keskustelu asiasta käydään keskiviikkona.
Kilpailukyvyn parannuttava Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on yksi kokouksen pääasioista. Jo nyt on jääty pahoin jälkeen vuonna 2000 käynnistetyn Lissabonin prosessin tavoitteista, joiden avulla Eurooppa oli tarkoitus nostaa maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi vuoteen 2010 mennessä. EU-maiden johtajat etsivätkin Brysselissä uusia keinoja prosessin vauhdittamiseksi. Tavoitteena on panostaa yhä enemmän talouskasvuun ja työllisyyteen. - Selkeänä tavoitteenamme on saavuttaa lisää ja parempia työpaikkoja entistä dynaamisemmassa, innovatiivisemmassa ja houkuttelevammassa Euroopassa. Tämän strategian avulla uskon, että meillä on nyt oikeat työkalut tavoitteidemme saavuttamiseen, sanoi EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso maaliskuun alkupuolella Kilpailukyvyn parantaminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä, sillä talouden tila vaihtelee eri EU-maissa hyvinkin paljon. Tuoreen kilpailukykyraportin mukaan Suomen ja Ruotsin talous on jo maailmanluokkaa, kun taas Italia ja Kreikka ovat paljon muita jäljessä. Kokouksen odotetaan tuovan lähinnä poliittisia sitoumuksia talousuudistuksiin, ei niinkään konkreettisia päätöksiä. Vanhanen: Ranskan keskustelussa vääristymiä Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) epäilee, että palveludirektiivi nousee juuri Ranskan sisäisen keskustelun takia suureksi aiheeksi EU-huippukokouksessa. Vanhasen mielestä EU:n perustuslain vastustajat ovat ottaneet Ranskassa palvelujen vapauttamisen symbolikseen paljolti väärin perustein. Hän sanoo, että palveludirektiiviin liitetään paljon väitteitä, jotka eivät pidä yhtä sisällön kanssa. Kasvu- ja vakaussopimuksen uudistus on myös kokouksen kärkiaihe. Vanhasen mielestä jo sovittua pakettia ei tule avata enää huippukokouksessa. Hänen mukaansa uudistuksen monivuotinen vellominen on luonut jo epäluottamusta järjestelmään. Myös päästötavoitteet puhuttavat Kokouksen alkajaisiksi siunattiin budjettikurivaatimusten lieventäminen, josta päästiin sopuun sunnuntaina. Sopimuksen mukaan euromaiden budjettialijäämä ei saa jatkossakaan ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Tosin sopimukseen kirjattiin useita poikkeuksia, joiden perusteella rajan voi ylittää. Kokouksessa keskustellaan myös Kioton sopimuksen jälkeisen ajan päästövähennystavoitteista. Ympäristöministerit ovat jo sopineet EU:n alustavista tavoitteista. Niiden mukaan kehittyneiden maiden tulisi harkita vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna 15 - 30 prosentin vähennyksiä vuoteen 2020 menenssä ja 60 - 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä.
Brysselin-kokouksen asialistalla on lisäksi kysymys kehitysmaille lainoja myöntävän Maailmanpankin seuraavasta pääjohtajasta. Yhdysvallat on esittänyt tehtävään Irakin sodan pääarkkitehtiä, konservatiivista apulaispuolustusministeriä Paul Wolfowitzia. Esitys on kuitenkin aiheuttanut vastustusta useissa Euroopan maissa.