Artikkelin lähteet
Kommersant 7.2.
Kommersant 6.2.
Kommersant 23.1.
Novaja Gazeta 27.1.
kasparov.ru
slon.ru
Ekoprodukt.ru 23.1
Ulkoministeriön mediakatsaus
Näkyvimmin Suomen presidentinvaalien kanssa ahkeroi Venäjän toisen johtavan sanomalehden Kommersantin ulkomaantoimittaja Pavel Tarasenko, joka osallistui ensimmäistä vaalikierrosta edeltäneelle, Suomen ulkoministeriön järjestämälle toimittajamatkalle. Hän teki matkan perusteella ainakin neljä juttua: ennakkojutun paperilehteen, verkkojutun ensimmäisen kierroksen jälkeen ja toisen kierroksen jälkeen tulosjutun sekä verkkoon että paperiversioon.
Tarasenkon mukaan vaaleissa ehdokkaita kiinnostivat enemmän EU:n tulevaisuutta koskevat kysymykset kuin suhteet Venäjään. Näin siitä huolimatta, että Suomessa EU-kysymykset kuuluvat pääministerille, kun taas suhteet Venäjään ovat presidentin valtaoikeuksien piirissä. Tästä huolimatta ehdokkaat eivät hänen mielestään kampanjoissaan käsitelleet Venäjän-suhteita vakavasti.
Tiukka ja voimakas persoona
Niinistön vaalivoiton syyksi Moskovan viestimet esittivät hänen pitkää poliittista kokemustaan ja pätevyyttään sekä perehtymistä talousasioihin, mikä kirjoittajien mukaan korostui talouskriisin oloissa. Hänet kuvattiin tiukkana ja voimakkaana persoonana, politiikan raskassarjalaisena.
Vaikka Niinistön kerrottiin kannattavan eurointegraatiota, muistutettiin myös, että hän oli arvostellut Brysseliä ankarasti Kreikan kriisin hoidosta. Pavel Tarasenkolle antamassaan haastattelussa Niinistö perusteli kritiikkiään sanomalla, että ”Suomalaiset muistavat hyvin oman kurinalaisen finanssihistoriansa. Siksi heille on vaikeaa selittää, miksi heidän pitää maksaa velkoja, joitten ottamiseen heillä itsellään ei ole ollut osaa eikä arpaa”.
Niinistön toisen kierroksen vastaehdokkaan sukupuolinen suuntautuminen tuotiin Venäjän mediassa näkyvästi esiin. Osa kommenteista oli hämmentyneitä – pohdittiin mitä tapahtuisi, jos Pekka Haavisto puolisoineen tulisi valtiovierailulle vaikkapa Venäjälle tai arabimaihin.
Tietoisuuden vallankumous
Mutta valtaosa kommenteista oli varsin myönteisiä. Päivälehti Novye Izvestija muistutti, että eduskuntavaalien jälkeen ulkomailla alettiin Suomesta puhua äärimmäisen vanhoillisena ja nurkkakuntaisena maana. Ja presidentinvaalien aikana Venäjän media luonnehti Timo Soinia ja perussuomalaisia järjestään nationalisteiksi, euroepäilijöiksi ja vieraskammoisiksi. Mutta kun tulos selvisi, joutui Novye Izvestijakin tunnustamaan, että Suomi oli edennyt pitkän matkaa kohti suvaitsevaista yhteiskuntaa.
Novaja Gazetan kirjoittajat Olga Derkatshin ja Vladislav Bykov luonnehtivat tulosta suvaitsevaisten vastaiskuksi. Suomessa asuva toimittaja Oksana Tshelysheva pani netissä paremmaksi julistaessaan, että vaaleissa oli tapahtunut tietoisuuden vallankumous, jossa vastakkain olivat toisaalta vanhoilliset, toisaalta avoimesti maahansa ja muuhun maailman suhtautuvat kansalaiset.
Haaviston vaalimenetys innoitti jotkut nettikirjoittajat henkilökohtaisiin tunnustuksiin. Konstantin Ranks kirjoitti, että muuttaessaan kolmetoista vuotta sitten Suomeen töihin, hän oli piintyneen homokammoinen. Siihen asti homoaktivistit olivat hänelle – neuvostoyhteiskunnan kasvatille – tuoneet mieleen Komsomolin propagandistit, jotka tuputtivat toisille sanomaansa. Mutta Suomessa homous on yksityisasia ja Ranks oli oppinut kunnioittamaan sitä. Hänen mukaansa Haavistosta ei tullut Suomessa merkittävää poliitikkoa homoseksuaalisuutensa vaan saavutustensa ansiosta.
Ne hitaat suomalaiset
Lopuksi kevyempään asiaan. Mehän tiedämme, että venäläiset pitävät meitä suomalaisia jokseenkin hitaina ja ehkä vähän yksinkertaisinakin. Tämä käy ilmi myös Suzdalin ekopuiston työntekijän Jekaterina Vorobjovan kertomuksesta. Hän sanoo silmäilleensä ohimennen Suomen entisen pääministerin Esko Ahon haastattelua ja ihmetelleensä, miten niin hidas kansa on niin innovatiivinen ja kärsii kriiseistä vähemmän kuin muut.
Yhtäkkiä hänelle tuli skype-puhelu Suomesta. Soittaja oli suomalainen mies, joka kertoi ihastuneensa Moskovan liepeillä sijaitsevan Suzdalin ekopuiston konseptiin ja toivoi pääsevänsä tutustumaan siihen. Vielä enemmän Vorobjova yllättyi, kun puhekumppani ilmoitti tulevansa paikan päälle jo seuraavana päivänä Allegrolla ja Sapsanilla matkaa taittaen. Laaja nettiartikkeli päättyy komeaan valokuvaan, jossa ripeälle suomalaismiehelle luovutetaan virallinen diplomi Suzdalin ekopuiston ensimmäisenä kävijänä.