- Paikkakunnan elinkeinorakenne ei voi perustua pelkästään varuskunnan paikalla oloon, Halonen puolusti puolustusvoimiin suunniteltuja uudistuksia.
Hän huomautti myös, että yhtä lailla kuin maata puolustetaan kriisitilanteissa, rauhan aikana täytyy pitää huolta kaikista suomalaisista.
Halonen sanoo olleensa mukana varuskuntien lakkautuksia koskevassa taustapäätöksenteossa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa että puolustusvoimien ylipäällikkönä.
- Osa päätöksistä oli juridisesti ministeritason päätöksiä, mutta kysymys on koko maan puolustusstrategiasta ja -taktiikasta ja vielä laajemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhdistämisestä näihin kuvioihin, Halonen selitti.
Vanhaisäntä Koivisto
Tarja Halosen mielestä on kiusallista, ettei vaalien aikaan presidentti henkilökuntineen tiedä, milloin työt loppuvat. Jos kierroksia on yksi, töitä on ehkä muutama päivä, jos tulee toinen kierros, työt jatkuvat muutamia viikkoja. Hän toivookin, että eduskunta saisi kuudessa vuodessa lakiin muutoksen, jonka jälkeen presidentti vaihtuisi aina vaalivuoden maaliskuun alussa.
Vallan vaihtuessa Suomessa on neljä presidenttiä. Presidentti Mauno Koivistosta on ollut Tarja Haloselle viranhoidossa suuri tuki. Halonen luonnehtikin Koivistoa vanhaksi isännäksi, joka on tajonnut olkapäätä ja keskusteluja. Presidentti Martti Ahtisaari taas on omalla työllään luonut vahvasti Suomi-kuvaa maailmalla. Halonen mainitsi itse jo aloittaneensa yhteistyön seuraajansa, Sauli Niinistön, kanssa. Kanssakäymistä helpottaa se, että kumpikin tietää toisensa.
-Olemme istuneet vierekkäin samassa hallituksessa, jossa Niinistö yritti säästää rahaa ja minä koetin sitä käyttää, Halonen kuvaili.
Halosen suunnitelmissa hoitaa YK-tehtävät lopppun
Presidentti Halonen sanoi haluavansa hoitaa nykyisen tehtävänsä loppuun ennen kuin pohtii jatkosuunnitelmiaan. Halonen valotti lähitulevaisuuden suunnitelmiaan vain sanoen, että aikoo hoitaa YK:lle lupaamansa asiat, esimerkiksi kestävän kehityksen raportin, valmiiksi.
Se, että nimiä liikkuu, kertoo Halosen mielestä kinnostuksesta maahan ja ihmiseen. Hänestä on mielenkiintoista, että 68-vuoden iässä ja 12 vuoden presidenttinä palvelemisen jälkeen hänellä oletetaan edelleen olevan työkykyä. Hän itsekin arvelee sitä olevan.
Halonen sanoi, ettei kiinnostuksesta huolimatta voinut aikoinaan asettua ehdolle Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tehtävään, koska pesti olisi alkanut liian aikaisin.
Heikomman puolella
Sampo-konsernin puheenjohtaja Björn Wahlroos väitti äskettäin presidentti Halosen politiikan olleen erilaista kuin kansan eduskuntavaaleissa ilmaisema tahto. Halonen vastasi tähän, että kysymys on siitä, mitä itse haluaa tehdä ja miten muut sen haluavat nähdä. Oma linja pitää olla; se minkä on kansalle luvannut.
- Olen aistivinani, että jotkut haluaisivat eduskunnan valitseman presidentin juuri sen vuoksi, että olisi aina värisuora. Olen sitä mieltä, että "check and balance" on aika hyvä järjestelmä. Kansalla on mahdollisuus valita haluamiaan ihmisiä eri vaaleissa -paikallisesti, valtakunnallisesti ja valtion päämiehen vaalissa- usein toisiaan tasapainottaen, sanoi presidentti.
Hän muistutti pyrkineensä olemaan koko kansan presidentti.
-Ja jos pitää asettua jonkun puolelle, minun periaatteeni on, että heikomman puolelle.
Suomalaisen taiteen takana
Yleisökysymyksissä Haloselta tiedusteltiin kokemuksia virkakaudesta. Yllättävintä presidentin tehtävissä hänelle on ollut se, että vapaa-aikakin täytyy suunnitella, koska se liittyy toisten ihmisten työhön.
Guggenheim-museon rakentamiseen Helsinkiin presidentti Halonen suhtautuu empien. Asia on monipiippuinen, mutta hän luottaa ratkaisun äänestämiensä helsinkiläisten päättäjien haltuun. Hän puhui kuitenkin suomalaisen taiteen puolesta. Presidentin linnassa näkyy, että jo Venäjän keisarit antoivat suomalaisille taiteilijoille mahdollisuuden tulla komeasti esille julkisiin tiloihin. Presidentti toivoo, että edelleen valtio, mutta myös yrittäjät sijoittaisivat suomalaiseen. Näin vahvistetaan kulttuuri-identiteettiä.