Tarja Halonen puhui tänäkin uutenavuotena esimerkiksi globalisaatiosta, ihmisoikeuksista ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Aihevalinnat ovat tuttua Halosta.
- Tässä olisi ollut hyvä tilaisuus, jos olisi halunnut summata yhteen, mitä kahdentoista vuoden aikana on maassa ja maailmalla tapahtunut. Mutta ei Halonen sellaiseen mitenkään erityisen laveasti lähtenyt, sanoo politiikan tutkija Ville Pernaa.
Vaikka pääteemat olivat tuttuja, puheesta löytyi mielenkiintoisia valintoja. Perussuomalaisia koskevista lausunnoistaan arvostelua saanut Halonen ei puhunut erikseen suvaitsevaisuudesta, vaan ainoastaan mainitsi sen ohimennen muissa yhteyksissä.
Vertailun vuoksi, ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan vuonna 2001 Halonen käsitteli teemaa laajasti.
- Suurin haaste ei kuitenkaan ole suvaitsemattomat ihmiset, joita on onneksi vähän. Ratkaisun avain olemme me suuri enemmistö. Meidän tulee puolustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta lähimmäistämme ja vastustaa rasismia, Halonen sanoi tuolloin.
Venäjän mielenosoituksia ei mainittu
Ville Pernaa löytää myös kiinnostavia valintoja.
- Kiinnostavaa on se, miten pieni osuus tällä kertaa esimerkiksi Venäjän tapahtumiin uhrattiin, Pernaa sanoo.
Halonen tyytyi mainitsemaan, että suhteet Venäjään ovat monipuolistuneet ja syventyneet. Vuonna 2001 Venäjä puhutti Halosta enemmän.
- Venäjällä on voimakas halu kehittyä eurooppalaisena valtiona. Kehitys Venäjän yhteiskunnan eri osa-alueilla ei ole ollut yhdenmukaista, vaan sekä vauhti että suunta on vaihdellut. Tämä on mielestäni luonnollista nyt, kun tämä suuri maa on uuden etsinnässä, Halonen sanoi ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan.
Ville Pernaa arvioi, että suhde Venäjään on arkipäiväistynyt. Pernaa sanoo myös, että jos Halonen olisi käsitellyt Venäjää laajemmin, hänen olisi ollut pakko ottaa kantaa Venäjän viimeaikaisiin tapahtumiin.
Kaiken kaikkiaan presidentin uudenvuodenpuheen poliittinen merkitys on tänä päivänä varsin pieni.
- Se on yksi esiintyminen muiden joukossa, tutkija Pernaa sanoo.