Sanna Marinin (sd.) hallitus yrittää kuumeisesti saada valmiiksi viimeiset lakiesitykset ennen eduskuntavaaleja. Käytännössä lakiesitykset on annettava eduskunnalle torstaihin mennessä, jos ne aiotaan saada käsiteltyä tällä hallituskaudella.
Lista on pitkä, mutta sille löytyy yksi punainen lanka: keskusta jarruttaa lakien etenemistä. Ylen tietojen mukaan jumiin on jäämässä toistakymmentä lakiesitystä, koska keskusta ei hyväksy niiden viemistä eduskuntaan nykymuodossaan.
Keskusta haluaa, että esimerkiksi saamelaiskäräjälaki jätettäisiin valmisteltavaksi seuraavalle hallitukselle. Lisäksi on liuta muita esityksiä, joita keskusta ei tue.
Maatalouden ja terveydenhoidon lisärahoistakin näkemykset hajallaan
Keskusta haluaa myös pikaista ratkaisua maatalouden uuden, 200–400 miljoonan euron tukipaketin rahoista. Keskustan mukaan summa jää alle 300 miljoonan euron.
Maatalouden tukipaketilla korvattaisiin Ukrainan hyökkäyssodasta seurannutta lannoitteiden hinnan nousua viljatiloille sekä sähkön ja ja muun energian hinnan nousua karjatiloille. Myös muilla hallituspuolueilla on valmiutta tukea maataloutta, mutta tukipaketin hintalapusta ja sisällöstä ei ole yksimielisyyttä.
Pääministeripuolue SDP:n perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on puolestaan vaatinut lisärahaa terveydenhuollon hoitojonojen purkamiseen 700 miljoonaa euroa. Hoitojonoja on kertynyt koronapandemian aikana. Myös viime kevään hoitajalakko pidensi hoitojonoja.
Keskustassa vaatimus herättää ihmetystä, sillä vielä pari viikkoa sitten kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ilmoitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksessa ei kaavailla uusia päätöksiä lisärahasta hyvinvointialueille.
Hallituksen rahaneuvottelu tiistaina, maatalouden tuesta ei vielä päätöksiä
Hallitus ei pysty ratkaisemaan maatalouden uuden tuen tai hoitojonojen purkuun annettavien rahojen kohtaloa tiistaina. Pääministeri Sanna Marinin johtaman talouspoliittisen ministerivaliokunnan on määrä valmistella tiistaina esitys eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvion täydennyksestä.
Ylen lähteiden mukaan tuki maatalouden kasvaneisiin lannoite-, sähkö- ja energiakuluihin sekä ruoantuotannon huoltovarmuuden varmistamiseen jää ratkaistavaksi vasta budjetin täydennysesityksen jälkeen.
Samoin olisi käymässä Krista Kiurun toiveelle 700 miljoonan euron lisärahoista hoitojonojen purkuun. Asiasta ei päätetä vielä tiistaina.
Useampi lähde arvelee, että valtion budjetissa ja niin sanotussa valtion menokehyksessä olisi paremmin tilaa maatalouden ja terveydenhoidon uusille menoerille valtion ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa, ei vielä budjettiesityksen täydennyksessä. Ilman menoleikkauksia muista kohteista kehysvaraus ei kuitenkaan riittäisi kaikkiin rahatoiveisiin.
Hallitus antaa ensi vuoden budjettia täydentävän esitys eduskunnalle tämän viikon torstaina. Sen kokonaissumma on noin 600–700 miljoonaa euroa ilman maatalouden uutta tukea tai lisärahoja hoitojonojen purkuun.
Esimerkiksi näitä rahoja odotetaan budjetin täydentävään esitykseen:
Hallituspuolueilla ei ole maatalouden uuden tukipaketin loppusummasta yhteistä näkemystä, eivätkä kaikki puolueet pidä tukea riittävästi valmisteltuna. Hoitojonojen purun lisärahaa ei ole tarkemmin käyty hallituspuolueissa läpi.
Maatalouden tukipaketin yhteydessä on puhuttu myös vihreille tärkeästä irtautumisesta fossiilisista polttoaineista, lannoitteiden aiempaa tarkemmasta käytöstä sekä maanviljelijöiden kannustuksesta peltojen kalkitsemiseen vesistöpäästöjen vähentämiseksi.
Hallituksen esityksestä budjetin täydennykseksi kertoi myös Helsingin Sanomat aiemmin maanantaina.
Suurin kiista on saamelaiskäräjälaista
Juuri nyt hallituksessa kiistellään eniten saamelaiskäräjälaista. Riita kärjistyi viime viikolla. Saamalaislakia on yritetty uudistaa vuosikausia. Nykyinen saamelaislaki on vuodelta 1995. Kiista koskee sitä, kenet voidaan määritellä saamelaiseksi. Muut hallituspuolueet ovat halunneet uudistaa lain, keskusta vastustaa uudistusta.
Aiemmin syksyllä puhkesi myös kina "maastapoistumisverosta". Hallitus löysi asiasta yhteisen sävelen viime vuonna. Lain oli tarkoitus tulla voimaan 2023. Veroa kutsutaan arvonnousuveroksi. Veroa maksaisi henkilö, joka on muuttanut kevyemmän verotuksen maahan ja ryhtyy sen jälkeen myymään omaisuuttaan Suomessa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti yllättäen, että keskusta vastustaa veroa.
Alueellinen opintolainahyvitys jakaa mielipiteitä
Hallitus sopi budjettiriihessä kokeilusta, jolla yritettäisiin houkutella korkeakouluista valmistuneita Itä- ja Pohjois-Suomeen opintolainahyvityksen avulla. Kokeiluun voisivat päästä mukaan ensi vuoden aikana valmistuvat opiskelijat.
Alueellista opintolainahyvitystä kannattavat kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) varoittivat maanantaina lähettämässään tiedotteessa esityksen “koplaamisesta” muihin hallituksessa neuvoteltaviin asioihin.
Huttunen on harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, Ojala-Niemelä on ryhmän varapuheenjohtaja.
Hallituksen sopimista työllisyystoimista vuoroaan odottaa myös niin kutsuttu työttömyysturvan euroistaminen. Ansiosidonnaisen työssäoloehto sidottaisiin tienattuihin euroihin nykyisten viikkotuntien sijaan. Euroistaminen on ollut hankala paikka vasemmistoliitolle ja SDP:lle.
Tällainen sopimisen pattitilanne hallituksessa on poikkeuksellinen. Hallituksella on vaikeuksia sopia kauden loppuun jääneistä asioista, jotka jo etukäteen tiedettiin vaikeiksi.
Keskustele hallituksen kiistoista, napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta. Keskustelualue on avoinna tiistaihin 15.11.2022 kello 23 asti.
Katso lisää:
Politiikkaradio: Hallitus ajautui "kautensa vaikeimpiin kiistoihin": Onko edessä kohtalon viikko?
Saamelaiskäräjälain uudistus jakaa näkemyksiä saamelaisyhteisön sisällä
Keskusta esti jälleen saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan – oikeusministeri Henriksson: Laki pyritään saamaan ensi viikolla eduskuntaan